Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoi tiistaina 11.8.2026 selvityttävänsä ylioppilastutkinnon reaalikokeiden kehittämistä. Selvittäjän on määrä koostaa ehdotus vaihtoehtoisesta tavasta toteuttaa ylioppilastutkinnon reaalikokeet siten, että ne järjestettäisiin kahtena tai tarvittaessa kolmena kokeena. Suomen Lukiolaisten Liitto tyrmää jyrkästi ehdotuksen reaalikokeiden järjestämisestä kahtena kokeena.

Yksi ehdotuksen taustalla olevista syistä on tavoite kasvattaa kielten opiskelun suosiota. Lukiolaiset kuitenkin näkee, ettei reaalikokeiden rakennemuutos ratkaise taustalla olevaa ongelmaa. Kielten opiskelun vähentymiseen on vaikuttanut muun muassa todistusvalinnan käyttöönotto, kielitarjonnan leikkaaminen ja yhteiskunnallinen muutos, jossa englannin asema on vahvistunut.

Uusi rakennemuutos ei vapauta aikaa uusien aineiden opiskeluun. Mikäli niin sanotussa “reaaliainekorissa” pärjätäkseen pitäisi suorittaa kaikkien korin aineiden kaikki pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opintojaksot – kuten nyt pitää – lukion oppimäärä tulisi täyteen pelkästään neljästä kirjoitettavasta kokeesta.

Lukiolaiset on myös huolissaan siitä, että kahden reaalin malli ohjaa opiskelemaan vain korin sisällä olevia reaaliaineita, eli humanistisia ja luonnontieteellisiä oppiaineita ei todennäköisesti enää kannattaisi opiskella samaan aikaan. Ei ole tarkoituksenmukaista, että ylioppilastutkinnolla ohjataan lukiolaisten ainevalintoja.

”Päättäjät lisäävät mielellään opetussuunnitelmaan ja ylioppilastutkintoon uusia vaatimuksia, mutta eivät ota sieltä ikinä mitään pois. Ei ole ihme, ettei kieliä opiskella, koska lukion oppimäärässä ei ole sille aikaa tai tilaa”, tuhahtaa Lukiolaisten puheenjohtaja Pietari Meriläinen. 

Lisäksi Lukiolaiset huomauttaa siitä, että juuri myllättyyn opiskelijavalintajärjestelmään heijastuisi merkittäviä muutoksia. Todistusvalintaväylä on juuri uudistettu neljän vuoden mittaisessa hankkeessa ja uudet todistusvalintataulukot otettiin käyttöön keväällä 2026. Ylioppilaskokeiden arvosanat ovat pääasiallinen hakutapa korkeakouluihin, mikä asettaa jo nyt huomattavasti paineita nuorille opiskelijoille.

“Ei kannata lähteä korjaamaan kieltenopiskelua tekemällä isoa rakennemuutosta reaalikokeisiin, kun keskeisimmät syyt kielten opiskelun vähyyteen ovat muualla. Tämä on kuollut idea jo syntyessään”, päättää puheenjohtaja Meriläinen.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Pietari Meriläinen, 050 377 9700, pietari.merilainen@lukio.fi

Suomen Lukiolaisten Liiton logon ja puheenjohtajiston valokuvat löydät verkkosivuiltamme ja painamalla tästä.

Suomen Lukiolaisten Liitto on lukiolaisten oma valtakunnallinen, puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvonta-, palvelu- ja harrastusjärjestö. Vuonna 1985 perustettu Lukiolaiset on yhtä kuin lukiolaiset lukiolaisten asialla.