Lukiolaiset: Todistusvalinnan pisteytysmalleissa parantamisen varaa
Korkeakoulujen suunnittelemat pisteytysmallit ylioppilastutkinnon hyödyntämiseen opiskelijavalinnoissa ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) suhtautuu positiivisesti pisteytysten yhtenäistämiseen, mutta näkee nyt esitetyissä pisteytysmalleissa myös ongelmia.
Sekä yliopistojen pisteytystyökalun pohjamalleissa että ammattikorkeakoulujen pisteytysmallissa erot reaaliaineiden arvosanoista saataviksi pisteiksi ovat huomattavat. Esimerkiksi yliopistojen ns. perustaulukossa reaaliaineiden laudatureista saatavat pisteet vaihtelevat oppiaineesta riippuen 22 pisteestä 34 pisteeseen. Syyksi on esitetty tarve erotella hakijoita toisistaan.
“Ylioppilaskokeiden erottelukyvyn parantamiseen on myös muita keinoja, kuten arvosanojen tarkempi hyödyntäminen. Tätä on ehdottomasti vielä harkittava, ettei päädytä tarpeettomasti arvottamaan reaalivalintoja keskenään. Hakukohteittain määriteltävä painotettava aine sen sijaan kuulostaa perustellulta”, SLL:n puheenjohtaja Pietu Heiskanen pohtii.
Paljon on kritisoitu myös erityisesti pitkän matematiikan vahvaa painottamista eri pisteytysmalleissa: kaikissa pisteytysmalleissa pitkästä matematiikasta saa eniten todistuspisteitä. Koulutuksen arviointineuvosto arvioi lukion tuottamia jatko-opintovalmiuksia vuonna 2012. Tuolloin oppiainetasolla arvioitiin tarvetta kiinnittää huomiota erityisesti äidinkielen ja matematiikan perustaitoihin, ruotsin kielen hallintaan sekä opiskelijoiden yhteiskunnalliseen osaamiseen.
“Toisaalta on tärkeää, että valintaperusteilla viestitään ne odotukset, joita opiskelijan osaamiselle asetetaan. On reilua, että lukiolainen tietää jo kurssivalintojaan tehdessä, mitä häneltä odotetaan. Matematiikan merkitys ei saa paisua kuitenkaan suhteettomasti, vaan pisteytystä on vielä tarkasteltava reaali- ja kieliaineisiin nähden erityisesti muissa kuin matemaattis-luonnontieteellisissä hakukohteissa”, Heiskanen linjaa.
Yliopistot ovat kaavailleet ottavansa valinnoissa huomioon vain arvosanat C, M, E ja L. Ammattikorkeakoulut sen sijaan ovat suunnitelleet käyttävänsä koko hyväksyttyä arvosana-asteikkoa. SLL katsoo, että arvosanat A ja B tulisi huomioida kaikissa valintaperusteissa.
“On varottava antamasta sellaista signaalia, että kannattaa keskittyä vain niihin asioihin, joissa tietää olevansa varmasti tosi hyvä. Valintaperusteilla on myös mahdollisuus kannustaa osaamisen laaja-alaiseen näyttämiseen”, Heiskanen kommentoi.
Pisteytyskäytäntöjen valmistelu on korkeakoulujen autonomian piirissä, mutta yhteinen keskustelu lukiokentän kanssa on tärkeää, koska opiskelijavalinnat omalta osaltaan ohjaavat jatko-opintoihin valmistavan lukion toimintakulttuuria ja opiskelijoiden valintoja.
“Huutelut ja leimakirveillä heittelyt toivoisin jätettävän nyt keskustelussa vähemmälle. Huomio tulee kiinnittää mahdollisimman reilujen ja harkittujen pisteytysmallien luomiseen niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoihin”, Heiskanen toivoo.
SLL haluaa myös muistuttaa, että opiskelijavalintojen uudistus ei koske kulttuuri-, taide-, ja liikunta-aloja. Lisäksi pääsykoevalinta tullaan jatkossakin säilyttämään.
Lisätietoja: puheenjohtaja Pietu Heiskanen, pietu.heiskanen@lukio.fi, 050 439 4498
Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke