Orpon hallitus kokoontuu viimeiseen budjettiriiheensä 1.–2.9.2026. Riihi on hallituksen viimeinen mahdollisuus puuttua oppivelvollisten velkakriisiin. Suomen Lukiolaisten Liitto ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry ja Finlands Svenska Skolungdomsförbund – FSS rf vaativat hallitukselta toimia oppivelvollisten velkaantumisen pysäyttämiseksi.

16–19-vuotiaiden amisten ja lukiolaisten opintolainakanta* on ollut vuodesta 2019 lähtien laskusuuntainen. Keskeinen vaikuttava tekijä opintolainakannan supistumiseen on ollut maksuton toinen aste, jonka myötä nuorten ei tarvitse enää maksaa oppimateriaalejaan tai ammatillisen koulutuksen vaatimia tarvikkeitaan itse. Nyt opintolainakanta on kuitenkin lähtenyt taas kasvuun. 

”On pöyristyttävää, että päättäjät antavat alaikäisten velkaantumisen jatkua. Alaikäiset opiskelijat ovat kuitenkin suorittamassa lain vaatimaa oppivelvollisuutta”, huomauttavat toisen asteen opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat.

Vaikka toisen asteen maksuttomuus on vähentänyt opintolainaa nostaneiden nuorten määrää, ovat keskimääräinen nostettu laina ja opintolainakanta silti kasvussa. 

Nuoret nostavat lainaa usein pakon edessä. Jos nuoren on muutettava huoltajien luota omilleen esimerkiksi oppilaitoksen sijainnin tai kodin huonon tilanteen vuoksi, on opintolainan nostaminen välttämättömyys, sillä muut tuet eivät riitä kattamaan pakollisia menoja. 

Hallitus on itse hallitusohjelmassaan luvannut turvata opiskeluaikaisen toimeentulon ja tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa. Hallituksen aiemmin linjaamat toimenpiteet opintotukijärjestelmän kehittämiseksi jäävät kuitenkin kauas hallitusohjelman kirjauksista. Rahaa ei tule yhtään lisää, vaikka sitä kipeästi kaivattaisiin. Suurin osa asioista jää siis ennalleen.

Toisen asteen opiskelijajärjestöt vaativat, että viimeisessä budjettiriihessään hallitus tarttuu lupaamiinsa toimenpiteisiin. Huoltajien tulorajoihin tulee tehdä kertakorotus, jotta ne vastaisivat nykyistä palkkatasoa. Korkoavustuksen tulorajoja tulee niin ikään korottaa. Opintotuki on mitoitettava vastaamaan opiskelijoiden todellisia elämisen kustannuksia ja kesäajan toimeentuloon tulee löytää opiskelijoiden etua palveleva ratkaisu.

Kestävä opintotukijärjestelmä on panostus osaamiseen, hyvinvointiin ja yhteiskunnan tulevaisuuteen. Se on aito teko, jolla kohennettaisiin nuorten tulevaisuususkoa. Osaamis- ja koulutustason nosto on myös tutkitusti tehokkain tapa vauhdittaa pitkän aikavälin talouskasvua ja tuottavuutta.

”Nyt on Suomen hallituksen aika päättää, että halutaanko kasvattaa tulevaisuuden osaajia vai velkaantuneita nuoria”, haastavat toisen asteen opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat.

Lisätiedot:

puheenjohtaja Pietari Meriläinen, 050 377 9700, pietari.merilainen@lukio.fi (Lukiolaiset)

puheenjohtaja Kia Wilenius, 044 070 1313, kia.wilenius@sakkiry.fi (SAKKI ry)

puheenjohtaja Elif Manilaci, 044 977 6356, elif.manilaci@osku.fi (OSKU ry)

ordförande Fanny Östergård, 050 322 7715, fanny.ostergard@skolungdom.fi (FSS rf)

*Opintolainakanta on kaikkien nostettujen opintolainojen euromääräinen yhteenlaskettu summa.