Nyt puhutaan maksuttomasta toisesta asteesta, sillä eduskunta äänestää huomenna #maksuton2aste-kansalaisaloitteen kohtalosta. Monenlaisia väitteitä kuulee, tässä vastauksia yleisimpiin! 

Vastaamme: Vastakkainasettelu on houkuttelevaa, mutta hommahan on niin, että meidän on pystyttävä panostamaan sekä koulutuksen laatuun että yhdenvertaisiin koulutuspolkuihin. Nähdään koulutus investointina, ei kulueränä. 

Ei ihan näinkään: Oppimateriaalilisä on hyvä askel, mutta ei riitä: 46,80 e/kk ei lämmitä, kun lukuvuoden alussa hintalappu on satoja, jopa tuhansia euroja. Lisäksi täsmätoimet eivät ulotu kaikkiin – esim. pienituloiset perheet joissa useampi 2. asteen opiskelija jää katveeseen

Lyhyesti: On iso periaatteellinen kysymys, mitä verovaroilla kustannetaan. Universaalit etuudet ovat olennainen osa suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Laajennus #maksuton2aste on luontevaa: tämä koulutustaso kaikkien on saavutettava. Täsmätoimet myös ylläpitävät nykyistä kirjabisnestä

Tätäkin on kuultu! Jännä, että perusopetukseen ei ole syntynyt tällaista oppikirjojen mustaa pörssiä. 😀 Ei vaan: pointti ei ole hankkia kirjoja kaikille omaksi, vaan opiskelukäyttöön. Samalla voidaan tehostaa materiaalien kierrätystä.

Tikulla silmään jne: Ajat nyt vain ovat toisenlaiset: aikoinaan peruskoulu on ollut minimitaso, joka tarjotaan maksutta kansalaisille, mutta nykyään ilman 2. asteen koulutusta eväät tulevaisuuteen jäävät heikoiksi oli kyse sitten työllistymisestä tai hyvinvoinnista. #maksuton2aste on tätä päivää!

Onkohan näin: #maksuton2aste ei sulje pois opettajan pedagogisia ratkaisuja – kyllä perusopetuksen puolellakin opettajalla on päätäntävaltaa kirjasarjoja valittaessa. Eikä yhtään haittaisi, jos hankintapäätöksen tekijä joutuisi myös hieman miettimään materiaalien kustannuksia.

Kukaan ei ole laskenut tätä! Ei me tiedetä paljonko toteutus maksaisi – siksi #maksuton2aste vaatii asian selvittämistä erilaisilla ratkaisuilla. Nykyinen tapa hankkia materiaalit maksaisi n. 100 milj. € ja joo, se on meidänkin mielestä liikaa. Tavoitteena ei oo siirtää kirjakauppahintoja valtion budjettiin.

Lukiolainen (tai hänen vanhempansa) käyttää oppimateriaaleihin n. 1400 e opintojen aikana – perusopetuksessa oppimateriaaleihin käytetään vuosittain n. 100 e oppilasta kohden. Koulutukset ovat toki erilaisia, mutta ihan varmasti järjestelmästä on saatavissa kustannustehokkaampi.

“Fun” fact: Niin, tuntuisi itsestäänselvyyydeltä, mutta näin ei ole! Opetus on maksutonta, mutta oppimateriaalien, opiskeluvälineiden ja ylioppilaskokeisiin osallistuminen maksaa. Lukion kustannukset nousevat keskimäärin 2500 euroon.