SLL oli sivistysvaliokunnan kuultavana opintotukilain muutoksista. SLL:n tavoite itsenäisesti asuvien täysi-ikäisten toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavien vanhempien tulorajojen poistosta ottaa askeleen eteenpäin, kun tulorajoja nostetaan. Tavoitteena tulee kuitenkin olla tulorajojen vaikutuksen poisto kokonaan. Erittäin tyrmistyttävä muutos on sen sijaan esitys opintotuen indeksisidonnaisuuden poistamisesta. Jo nykyisellään opintoraha on tasoltaan erittäin matala, eikä varsinkaan kaikista heikoin toisen asteen opiskelijan tuki riitä turvaamaan perustoimeentuloa.

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta (HE 40/2015 vp)

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää kutsusta opintotukilain muuttamista koskevaan kuulemistilaisuuteen. Lausunnossaan liitto haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

Ulkomaille myönnettävän opintotuen myöntämisperusteiden uudistaminen

SLL näkee ulkomaille myönnettävän opintotuen myöntämisperusteisiin tehtävän muutoksen tarpeellisena. Opiskelijaliikkuvuuden edistäminen on tärkeä tavoite, jonka toteutumista nykyinen asumisehtoon perustuva säännös osaltaan rajoittaa.

SLL haluaa kuitenkin huomauttaa, että myöntämisperusteeksi ehdotettu muotoilu “elinolosuhteiden perusteella muuten kiinteä yhteys Suomeen” jää melko tulkinnanvaraiseksi. Lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa huomioon otettavaa aikaa ja elinolosuhteita avataan toki hieman enemmän, mutta niissäkin puhutaan suhteiden “merkityksellisyyden” arvioinnista. Se, että lakia toimeenpaneva viranomainen joutuu etuutta myönnettäessä käyttämään paljon tapauskohtaista harkintaa, näyttäytyy SLL:lle haastellisena yhdenvertaisuuden kannalta. Myös esitysluonnos toteaa lakiuudistuksen lisäävän harkinnanvaraisuutta ja ratkaisutoiminnan työmäärää. Jotta lain soveltamiskäytäntö muodostuu yhtenäiseksi, SLL pitää tärkeänä, että viranomaisille annetaan riittävän yksityiskohtainen ohjeistus lain soveltamisesta.

Opintorahan indeksisidonnaisuudesta luopuminen

Opintorahan indeksisidonnaisuuden poistamiseen SLL suhtautuu selkeän kielteisesti. Jo nykyisellään opintoraha on tasoltaan erittäin matala, eikä varsinkaan kaikista heikoin toisen asteen opiskelijan tuki riitä turvaamaan perustoimeentuloa. SLL näkee indeksisidonnaisuudesta luopumisen tarkoittavan sitä, että opintorahan merkitys opiskelijan toimeentulon osana vähenee. Toimeentulon hankkiminen muuta kautta on tälläkin hetkellä keskeisin opintojen etenemistä hidastava tekijä, ja opintorahan heikennys tulee mitä todennäköisimmin näkymään pidentyvinä opintoaikoina. Myös lakiesityksen nykytilan arvioinnissa todetaan, että indeksisidonnaisuuden tarkoituksena on ollut säilyttää opintorahan reaaliarvo ja turvata näin mahdollisuus keskittyä opiskeluun.

SLL muistuttaa, että opintotuen taso on yhteydessä myös koulutukselliseen tasa-arvoon. Erityisesti nuorten toisen asteen opiskelijoiden kohdalla opintorahan reaaliarvon lasku tarkoittaa perheen rahoitusvastuun kasvamista. Tämä lisää sosioekonomisen aseman vaikutusta koulutusvalintoihin ja -mahdollisuuksiin ja asettaa opiskelijat taustansa perusteella eriarvoiseen asemaan. Kokonaisuudessaan SLL ymmärtää taloustilanteen asettamat reunaehdot, mutta opintorahan indeksisidonnaisuuden poistaminen sotii tasa-arvoisten mahdollisuuksien ajatusta vastaan.

Vanhempien tuloihin perustuvan tarveharkinnan lieventäminen

SLL on erittäin tyytyväinen esitykseen vanhempien tuloihin perustuvan tarveharkinnan lieventämisestä, joka kohdistuu 18-19 -vuotiaisiin itsenäisesti asuviin toisen asteen opiskelijoihin. Kuten lakiesityskin toteaa, ainoastaan toisen asteen opiskelijoita koskevat vanhempien tulorajat muodostavat opintotuessa nykyisellään huomattavan yhdenvertaisuusongelman. Tulorajoihin tehtyjen korotusten vähäisyyden vuoksi tuen tarveharkinta on myös tulotason noustessa kiristynyt ja tuen käyttöaste laskenut. Riittämättömän toimeentulon on todettu lisäävän riskiä toisen asteen opintojen keskeyttämiseen. SLL pitääkin erittäin tärkeänä, että opintotuen yhdenvertaistaminen etenee sen mukaan, mitä siitä on edellisellä hallituskaudella sovittu.

On kuitenkin muistettava, ettei opintotuen yhdenvertaisuus vielä korotuksen jälkeenkään toteudu. Täysi-ikäiset opiskelijat ovat edelleen eri asemassa iän ja koulutusmuodon perusteella, sillä vanhempien tulot vaikuttavat edelleen itsenäisesti asuvien 18-19 -vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden tukeen. Siksi SLL toivoo, että suunniteltu vanhempien tulorajoista luopuminen toteutetaan täysi-ikäisten osalta kokonaisuudessaan mahdollisimman pian. SLL näkee tämän edellyttämän määrärahatarpeen jäävän vähäiseksi, sillä jo vuonna 2014 tehdyn 30 % korotuksen taloudelliset vaikutukset olivat aiemmin arvioitua pienemmät.

SLL haluaa huomauttaa, että vanhempansa luona asuvien ja alaikäisten toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajat jäävät korotuksen myötä entistä kauemmaksi itsenäisesti asuvien täysi-ikäisten rajoista. Alemmat tulorajat ovat nykyisellään varsin tiukat, ja niitä on korotettu vuoden 1993 jälkeen vain kahdesti, viimeksi vuonna 2007. Tästä syystä muut kuin itsenäisesti asuvat täysi-ikäiset toisen asteen opiskelijat ovat kärsineet ansiotason nousuun liittyvästä tarveharkinnan kiristymisestä muita enemmän. Myös tätä voidaan SLL:n näkemyksen mukaan pitää yhdenvertaisuusongelmana. Se, että vanhempansa luona asuvan asumiskustannukset ovat pienemmät tai se, että ala-ikäisen huoltajalla on vastuu hänen elatuksestaan, huomioidaan jo opintorahan perusmäärässä. Siksi tiukemmille vanhempien tulorajoille ei SLL:n mielestä ole perusteita. Tarveharkinnan yhtenäistämiseksi ja opintotukilainsäädännön yksinkertaistamiseksi myös näitä tulorajoja tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä korottamaan.

Tämän lisäksi SLL toivoo, että alaikäisten toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen kiinnitetään erityishuomiota. Itsenäisesti asuvan alle 18-vuotiaan opintoraha on jo pelkän alaikäisyyden perusteella varsin matala, ja tiukat vanhempien tulorajat leikkaavat opintorahan ohella opintotuen asumislisää. Oppilaitosverkon harventuessa on kuitenkin varsin yleistä, että alaikäinen toisen asteen opiskelija asuu itsenäisesti ja muodostaa oman taloutensa. Vaikka alle 18-vuotias on lain mukaan elatusvelvollisuuden piirissä, huoltajien taloudelliset mahdollisuudet tukea itsenäisesti asuvaa lastaan vaihtelevat suuresti. Alaikäisen opiskelijan toimeentuloa vahvistamalla voidaan parantaa tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia ja edesauttaa sitä, ettei mielekkäisiin toisen asteen opintoihin hakeutuminen olisi kiinni perheen vuokranmaksukyvystä tai muusta taloudellisesta tilanteesta.

Lainvoimaisen päätöksen poistaminen

SLL pitää opintotukipäätöksen uudelleenratkaisuprosessin yksinkertaistamista lähtökohtaisesti tervetulleena muutoksena. On perusteltua, että Kansaneläkelaitoksen sekä käsittelyruuhkasta kärsivän opintotuen muutoksenhakulautakunnan työtaakkaa pyritään keventämään. SLL:n mielestä on kuitenkin ensiarvoisen tärkeä varmistaa, että ratkaisut perustuvat oikeaan tietoon. Päätöksentekoa sujuvoitettaessa on huolehdittava siitä, että järjestelmät sekä tiedonsiirto Kansaneläkelaitoksen, muiden viranomaisten ja oppilaitosten välillä toimivat moitteettomasti. Koska säännöllinen ja ennakoitava opintotuki on opiskelijan talouden kivijalka, tuen maksaminen ei saa katketa virheellisin perustein. Mahdollisten virheellisten päätösten oikaiseminen kasvattaa myös viranomaisen työmäärää, ja siksi uudelleen ratkaistavien tapausten tulee olla täysin selkeitä.

Puheenjohtaja Tatu Koivisto

Pääsihteeri Anna Munsterhjelm

Lisätietoja:

Sosiaalipoliittinen asiantuntija Otso Salvi, 045 129 6795, otso.salvi@lukio.fi