SLL iloitsee ehdotuksesta korottaa opintotuen vanhempien tulorajoja, mutta tyrmää indeksistä luopumisen

Lausunnot & kannanotot Uutiset Vaikuttaminen

SLL antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle oman lausuntonsa hallituksen esityksestä opintotukilain muuttamisesta. Esityksen keskeisimpiä ehdotuksia ovat itsenäisesti asuvien, täysi-ikäisten toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajojen korottaminen ja opintorahan indeksisidonnaisuudesta luopuminen.

Lisäksi hallitus kaavailee muutoksia ulkomaille myönnettävän opintotuen myöntämisperusteisiin ja sekä pyrkii lisäämään Kelan toimivaltaa tietyissä opintotuen ratkaisu- ja lakkautustilanteissa. Lakiin oltaisiin myös lisäämässä tarkempi kirjaus siitä, mistä ajankohdasta lukien toisen asteen opintotuki lakkautetaan, jos opinnot eivät etene riittävästi. Vanhempien tulorajoja koskevan lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016 ja muiden muutosten 1.8.2016.

Itsenäisesti asuvien täysi-ikäisten opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavien vanhempien tulorajojen korotus saa SLL:ltä varauksettoman tuen. Liitto on tyytyväinen siihen, että toisen asteen opiskelijoiden asema paranee, mutta muistuttaa samalla, ettei yhdenvertaisuus täysi-ikäisten opiskelijoiden välillä vieläkään toteudu. Siksi näistä vanhempien tulorajoista on luovuttava kokonaan mahdollisimman pian. Samalla on huolehdittava siitä, ettei alaikäisten ja vanhempiensa luona asuvien opintotuki jää kohtuuttomasti jälkeen muiden opiskelijoiden tuesta.

Opintorahan indeksisidonnaisuuden poistamista SLL ei puolestaan voi hyväksyä. Kun opintorahan reaaliarvo laskee, jo valmiiksi riittämätön toisen asteen opintotuki heikentyy entisestään, täysipainoinen opiskelu vaikeutuu ja perheen taloudellisen aseman merkitys kasvaa erityisesti nuorimpien opiskelijoiden kohdalla.

SLL pitää perusteltuna ehdotusta siitä, että ulkomailla suoritettavien opintojen opintotuen myöntämisperusteissa otetaan entistä laajemmin huomioon hakijan siteet Suomeen. Viranomaisia on kuitenkin ohjeistettava tarkasti lain toimeenpanossa, jotta soveltamiskäytäntö muodostuu yhtenäiseksi. Myös opintotuen ratkaisu- ja lakkauttamisprosessin yksinkertaistaminen, joka tähtää käsittelyruuhkien keventämiseen, on SLL:n mielestä lähtökohtaisesti hyvä muutos. Byrokratiaa vähennettäessä on kuitenkin erittäin tärkeä pitää huolta siitä, ettei opiskelijan oikeusturva vaarannu.

Kirjaus toisen asteen opintotuen lakkauttamisajankohdasta silloin, kun opinnot eivät ole edenneet riittävästi, selkeyttää SLL näkemyksen mukaan lakia, muttei saa johtaa opiskelijan aseman heikentymiseen. Siksi SLL ehdottaa, että esityksessä huomioidaan nykyistä paremmin opiskelijan mahdollisuus varautua tilanteeseen ja antaa siitä oma vastineensa.

Alla lausunto kokonaisuudessaan:

 

LAUSUNTO

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Asia: Hallituksen esitys opintotukilain muuttamisesta (OKM/49/010/2015)

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi opintotukilain muuttamisesta ja lausuu kunnioittavasti opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavaa:

 

Ulkomaille myönnettävän opintotuen myöntämisperusteiden uudistaminen

SLL näkee ulkomaille myönnettävän opintotuen myöntämisperusteisiin tehtävän muutoksen tarpeellisena. Opiskelijaliikkuvuuden edistäminen on tärkeä tavoite, jonka toteutumista nykyinen asumisehtoon perustuva säännös osaltaan rajoittaa.

SLL haluaa kuitenkin huomauttaa, että myöntämisperusteeksi ehdotettu muotoilu “huomattavan pitkän ajan elinolosuhteiden perusteella muuten kiinteät siteen Suomeen” jää varsin tulkinnanvaraiseksi. Lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa huomioon otettavaa aikaa ja elinolosuhteita avataan toki enemmän, mutta niissäkin puhutaan suhteiden “merkityksellisyyden” arvioinnista. Se, että lakia toimeenpaneva viranomainen joutuu etuutta myönnettäessä käyttämään paljon tapauskohtaista harkintaa, näyttäytyy SLL:lle ongelmallisena yhdenvertaisuuden kannalta. Myös esitysluonnos toteaa lakiuudistuksen lisäävän harkinnanvaraisuutta ja ratkaisutoiminnan työmäärää. Jotta lain soveltamiskäytäntö muodostuu yhtenäiseksi, SLL pitää erittäin tärkeänä, että viranomaisille annetaan riittävä ohjeistus lain soveltamisesta.

 

Opintorahan indeksisidonnaisuudesta luopuminen

Opintorahan indeksisidonnaisuuden poistamiseen SLL suhtautuu selkeän kielteisesti. Jo nykyisellään opintoraha on tasoltaan erittäin matala, eikä varsinkaan kaikista heikoin toisen asteen opiskelijan tuki riitä turvaamaan perustoimeentuloa. SLL näkee indeksisidonnaisuudesta luopumisen tarkoittavan sitä, että opintorahan merkitys opiskelijan toimeentulon osana vähenee. Toimeentulon hankkiminen muuta kautta on tälläkin hetkellä keskeisin opintojen etenemistä hidastava tekijä, ja opintorahan heikennys tulee mitä todennäköisimmin näkymään pidentyvinä opintoaikoina. Myös lakiesityksen nykytilan arvioinnissa todetaan, että indeksisidonnaisuuden tarkoituksena on ollut säilyttää opintorahan reaaliarvo ja turvata näin mahdollisuus keskittyä opiskeluun.

SLL muistuttaa, että opintotuen taso on yhteydessä myös koulutukselliseen tasa-arvoon. Erityisesti nuorten toisen asteen opiskelijoiden kohdalla opintorahan reaaliarvon lasku tarkoittaa perheen rahoitusvastuun kasvamista. Tämä lisää sosioekonomisen aseman vaikutusta koulutusvalintoihin ja – mahdollisuuksiin ja asettaa opiskelijat taustansa perusteella eriarvoiseen asemaan. Kokonaisuudessaan SLL ymmärtää taloustilanteen asettamat reunaehdot, mutta opintorahan indeksisidonnaisuuden poistaminen sotii tasa-arvoisten mahdollisuuksien ajatusta vastaan.

 

Vanhempien tulorajojen korottaminen

SLL on erittäin tyytyväinen esitykseen vanhempien tulorajojen korottamisesta, joka kohdistuu 18-19 -vuotiaisiin itsenäisesti asuviin toisen asteen opiskelijoihin. Kuten lakiesityskin toteaa, ainoastaan toisen asteen opiskelijoita koskevat vanhempien tulorajat muodostavat opintotuessa nykyisellään huomattavan yhdenvertaisuusongelman. Tulorajoihin tehtyjen korotusten vähäisyyden vuoksi tuen tarveharkinta on myös tulotason noustessa kiristynyt ja tuen käyttöaste laskenut. Riittämättömän toimeentulon on todettu lisäävän riskiä toisen asteen opintojen keskeyttämiseen. SLL pitääkin erittäin tärkeänä, että opintotuen yhdenvertaistaminen etenee sen mukaan, mitä siitä on edellisellä hallituskaudella sovittu.

On kuitenkin muistettava, ettei opintotuen yhdenvertaisuus vielä korotuksen jälkeenkään toteudu. Täysi-ikäiset opiskelijat ovat edelleen eri asemassa iän ja koulutusmuodon perusteella, sillä vanhempien tulojen vaikutus 18-19 -vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden tukeen säilyy. Siksi SLL toivoo, että suunniteltu vanhempien tulorajoista luopuminen toteutetaan täysi-ikäisten osalta kokonaisuudessaan mahdollisimman pian. SLL näkee tämän edellyttämän määrärahatarpeen jäävän varsin vähäiseksi, sillä jo vuonna 2014 tehdyn 30 % korotuksen taloudelliset vaikutukset olivat aiemmin arvioitua pienemmät.

SLL huomauttaa, että vanhempansa luona asuvien ja alaikäisten toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajat jäävät korotuksen myötä entistä kauemmaksi itsenäisesti asuvien rajoista. Alemmat tulorajat ovat nykyisellään varsin tiukat, ja niitä on korotettu vuoden 1993 jälkeen vain kahdesti, viimeksi vuonna 2007. Tästä syystä muut kuin itsenäisesti asuvat toisen asteen opiskelijat ovat kärsineet ansiotason nousuun liittyvästä tarveharkinnan kiristymisestä muita enemmän. Myös näitä tulorajoja tulee SLL:n näkemyksen mukaan pyrkiä mahdollisuuksien mukaan korottamaan. Vanhempien tulorajojen yhtenäistäminen on perusteltua myös opintotukilainsäädännön yksinkertaistamisen näkökulmasta.

Tämän lisäksi SLL toivoo, että myös alaikäisten toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen kehittämiseen panostetaan. Itsenäisesti asuvan alle 18-vuotiaan opintoraha on jo pelkän alaikäisyyden perusteella varsin matala, ja tiukat vanhempien tulorajat leikkaavat opintorahan ohella opintotuen asumislisää. Oppilaitosverkon harventuessa on kuitenkin varsin yleistä, että alaikäinen toisen asteen opiskelija asuu itsenäisesti ja muodostaa oman taloutensa. Vaikka alle 18-vuotias on lain mukaan elatusvelvollisuuden piirissä, huoltajien taloudelliset mahdollisuudet tukea itsenäisesti asuvaa lastaan vaihtelevat suuresti. Alaikäisen opiskelijan toimeentuloa vahvistamalla voidaan parantaa tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia ja edesauttaa sitä, ettei mielekkäisiin toisen asteen opintoihin hakeutuminen olisi kiinni perheen vuokranmaksukyvystä tai muusta taloudellisesta tilanteesta.

 

Opintotuen myöntämisen sujuvoittaminen

SLL pitää opintotuen ratkaisu- ja lakkauttamisprosessin yksinkertaistamista lähtökohtaisesti tervetulleena muutoksena. On perusteltua, että Kansaneläkelaitoksen sekä  käsittelyruuhkasta kärsivän opintotuen muutoksenhakulautakunnan työtaakkaa pyritään keventämään. SLL:n mielestä on kuitenkin ensiarvoisen tärkeä varmistaa, että ratkaisut ja lakkautukset perustuvat oikeaan tietoon. Prosessia sujuvoitettaessa on huolehdittava siitä, että järjestelmät sekä tiedonsiirto Kansaneläkelaitoksen, muiden viranomaisten ja oppilaitosten välillä toimivat moitteettomasti. Koska säännöllinen ja ennakoitava opintotuki on opiskelijan talouden kivijalka, tuen maksaminen ei saa katketa virheellisin perustein. Mahdollisten virheellisten päätösten oikaiseminen kasvattaa myös viranomaisen työmäärää, ja siksi uudelleen ratkaistavien ja lakkautettavien tapausten tulee olla täysin selkeitä.

 

Opintojen riittävä edistyminen ja opintotuen lakkauttamisen ajankohta

SLL katsoo tarpeelliseksi, että opintojen riittävään edistymiseen ja sen arvioimiseen liittyviä periaatteita tarkennetaan ja että vakiintunut soveltamiskäytäntö kirjataan lakitekstiin. Omalta osaltaan lakia selkeyttää SLL:n näkemyksen mukaan myös se, että muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opintotuen lakkauttamisajankohdasta säädetään tarkemmin tilanteessa, jossa opinnot eivät ole edenneet riittävästi.

Vaarana kuitenkin on, että nyt ehdotettu kirjaus muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opintotuen lakkauttamisesta siitä ajankohdasta lukien, josta opiskelijan opintojen ei voida katsoa edistyneen riittävästi, heikentää opiskelijan asemaa. SLL:n mielestä on erityisen tärkeää pitää kiinni Kansaneläkelaitoksen nykyisestä käytännöstä, jonka mukaan opintotukea ei lakkauteta ennen kuin opiskelijalla on ollut tosiasiallinen mahdollisuus antaa asiasta oma vastineensa. Nykyisellään Kansaneläkelaitos lakkauttaakin opintotuen vasta opiskelijalle osoitetun selvityspyyntökirjeen lähettämistä seuraavan toisen kuukauden alusta. Tämä antaa opiskelijalle myös mahdollisuuden ennakoida tukioikeuden lakkaaminen.

Edellä mainituista syistä SLL esittää että 5 b § 4 momenttiin lisättävää kirjausta muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opintotuen lakkauttamisajankohdasta muutetaan seuraavasti: Muissa kuin korkeakouluopinnoissa opintotuki lakkautetaan opiskelijan kuulemista seuraavan kuukauden alusta lukien. Tämä vastaa paremmin nykyistä soveltamiskäytäntöä sekä on lähempänä korkeakouluopiskelijoita koskevaa säännöstä, jonka mukaan opintotuki lakkautetaan vasta sen lukukauden lopussa, jonka aikana korkea-asteen edistymisen seuranta suoritetaan. SLL näkee, ettei toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoita tule asettaa epäyhdenvertaiseen asemaan myöskään opintotuen lakkauttamisajankohdan suhteen.

 

Suomen Lukiolaisten Liitto

Helsingissä 03.08.2015

Tatu Koivisto                                      Anna Munsterhjelm

Puheenjohtaja                                      Pääsihteeri

 

Lisätietoja:

Sosiaalipoliittinen asiantuntija Otso Salvi, 045 129 6795, otso.salvi@lukio.fi