Hallitus on antanut esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen muuttamisesta, joka käytännössä tarkoittaisi sitä, että lukiokoulutuksen rahoitus tulee jäämään jälkeen kustannusten kehittymisestä. Olemme tästä huolissamme, sillä kuntatalouden vaikeassa tilanteessa ajaudutaan tilanteeseen, jossa panostuksia lukiokoulutukseen voivat tehdä ne kunnat, joilla on siihen varaa. Taloutensa kanssa kamppailevien kuntien lukiot ovat vaarassa jäädä kehityksestä jälkeen ja näivettyä. Näin luodaan kahden kastin lukioita, joiden antamat edellytykset voivat vaikuttaa esimerkiksi jatkokoulutukseen hakeutumiseen ja pääsemiseen.
LAUSUNTO
Sivistysvaliokunnalle
Asia: HE 79/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
Suomen Lukiolaisten Liitto kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta.
Viime hallituskaudella toteutetut leikkaukset ovat alkaneet näkyä lukioiden toiminnassa. Hallinnon ollessa verrattain ohutta ovat säästöt kohdentuneet muun muassa opetushenkilökunnan lomautuksiin sekä kurssitarjottimien supistamiseen jopa eri lukioiden opiskelijoiden yhdenvertaisuutta vaarantavalla tasolla. Kustannustehokas lukiokoulutus on halvinta koulutusta. Yksikköhinnat ovat jo valmiiksi jäljessä lukiokoulutuksen todellisista kustannuksista. Näin ollen suhtaudumme erittäin skeptisesti siihen, että esitettyjä leikkauksia voitaisiin tehdä vaikuttamatta koulutuksen laatuun ja monipuolisuuteen.
Suomalainen lukiokoulutus on esimerkiksi VATT:n selvityksissä (2013, 2014) todettu kansallisesti tasalaatuiseksi. SLL on huolissaan, että yhdistettynä kuntatalouden vaikeaan tilanteeseen lukiokoulutuksessa ajaudutaan tilanteeseen, jossa panostuksia voivat tehdä ne kunnat, joilla on siihen varaa. Taloutensa kanssa kamppailevien kuntien lukiot ovat vaarassa jäädä kehityksestä jälkeen ja näivettyä. Näin luodaan kahden kastin lukioita, joiden antamat edellytykset voivat vaikuttaa esimerkiksi jatkokoulutukseen hakeutumiseen ja pääsemiseen.
Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen alkaa syksynä 2016 edeten hallituskauden ajan siten, että 2019 kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti. Muutos on välttämätön nykyaikaisen lukiokoulutuksen turvaamiseksi, ja se vaatii myös koulutuksen järjestäjältä digitalisaatioon kohdennettuja resursseja. Lukiot vaikuttavat olevan hyvin eri vaiheessa sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa. Kaikkien lukiolaisten on päästävä näyttämään todellinen osaamisensa ylioppilaskokeissa samalta viivalta – tämä edellyttää sitä, että jokainen pääsee omaksumaan sähköisen opiskelun käytäntöjä ennen ensimmäisiä sähköisiä ylioppilaskirjoituksiaan. SLL on huolissaan, että niukkenevat resurssit heijastuvat myös lukioiden valmiuksiin vastata opiskelun digitaaliseen murrokseen. SLL pitää tärkeänä, että lukioille on saatavilla riittävästi erillistä digitalisaatiorahoitusta.
Esityksessä todetaan, että ehdotetut muutokset opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalaan eivät ole kokonaisuudessaan niin merkittäviä, että tämän voitaisiin katsoa vaarantavan sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. Näin jätetään kuitenkin huomioimatta jo aiemmin tehdyt leikkaukset ja arvioimatta niiden sekä tehdyn esityksen yhteisvaikutuksia. SLL pitää sivistyksellisten oikeuksien heikentymistä merkittävänä uhkana. Tästä syystä on tärkeää, että seurantaa tullaan tekemään esityksessä mainitusti vuoden 2017 loppuun mennessä. SLL haluaa kuitenkin huomauttaa, että seuranta ei voi jäädä projektiluontoiseksi, vaan sitä tulee jatkaa vuoden 2017 jälkeenkin todellisten kustannusten ja rahoituksen karatessa yhä kauemmas toisistaan.
Helsingissä 23.11.2015
Puheenjohtaja Tatu Koivisto
Pääsihteeri Anna Munsterhjelm
Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen, annakaisa.tikkinen@lukio.fi, 040 356 6082