SLL antoi eduskunnan sivistysvaliokunnalle lausuntonsa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020. Suunnitelma pitää sisällään sekä tervetulleita että huolta aiheuttavia toimenpiteitä.

SLL:n keskeinen ilonaihe on suunnitelmaan kirjattu päätös siitä, että täysi-ikäisten, itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavista vanhempien tulorajoista luovutaan. Tämä asettaa itsenäisesti asuvat opiskelijat vihdoin yhdenvertaiseen asemaan ja parantaa monen toimeentuloa. Jatkossa resursseja tulisi opintotuen kehittämisessä kohdistaa erityisesti itsenäisesti asuvien alaikäisten tukeen.

Korkea-asteen opintotukileikkauksia SLL sen sijaan pitää varsin haitallisina. Vaarana on, että opintoihin keskittyminen vaikeutuu, työnteko lisääntyy ja opinto-ajat pitenevät. Myös koko korkeakoulutukseen siirtyminen voi vaikeutua.

Päätös siirtää opiskelijat opintotuen asumislisästä yleisen asumistuen piiriin on SLL:n kannalta toivottu. Muutos suuntaa tukea sitä eniten tarvitseville ja mahdollistaa ympärivuotisen asumisen tuen. Valmistelussa on kuitenkin huomioitava opiskelijoihin liittyvät erityispiirteet muun muassa alaikäisyyteen ja yhteisasumiseen liittyen.

Nuorten sosiaali- ja terveyspalveluihin ohjattu lisäpanostus saa SLL:ltä kiitosta, mutta opiskeluhuollon palveluihin on ohjattava huomattavasti enemmän resursseja. Sote-uudistuksen yhteydessä on rakennettava vahvat opiskeluterveydenhuollon kokonaisuudet, jotka vastaavat nykyisiin saatavuusongelmiin. Näin voidaan saavuttaa suuri ennaltaehkäisevä vaikutus sekä torjua koulupudokkuutta ja syrjäytymiskehitystä.

Kuntien lakisääteisten tehtävien karsiminen ei saa SLL:n näkemyksen mukaan tapahtua opiskelijan hyvinvoinnin ja oikeusturvan kustannuksella. Poistettavaksi esitettyjä oppilaitosten järjestyssääntöjä sekä muita hyvinvointiin liittyviä suunnitelmia tarvitaan, sillä ne sitouttavat koko kouluyhteisön tavoitteisiin ja tekevät vastuut, velvollisuudet ja keinot selviksi. Samoin jo nyt huonosti toimivien opiskeluhuollon palveluiden saatavuudesta ja määräajoista on pidettävä kiinni, eikä niitä saa norminpurun varjolla heikentää.

Alla lausunto:

Suomen Lukiolaisten Liitto kiittää mahdollisuudesta kertoa näkemyksensä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020. Lausunnossaan liitto haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

Toisen asteen opintotuki ja vanhempien tulorajoista luopuminen

SLL iloitsee päätöksestä luopua 18-19 -vuotiaiden, itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintorahaan vaikuttavista vanhempien tulorajoista. Tulojen vähentävän vaikutuksen poistaminen korjaa räikeän yhdenvertaisuusongelman ja parantaa kymmenien tuhansien opiskelijoiden toimeentulomahdollisuuksia. SLL toivoo, että muutos toteutetaan seuraavan opintotukilakipaketin yhteydessä ja se astuu voimaan mahdollisimman pian.

Opintotuen resursseista päätettäessä on kuitenkin tärkeä muistaa myös vanhempansa luona asuvat sekä alaikäiset toisen asteen opiskelijat. Näiden ryhmien opintotuki uhkaa nyt jäädä pahasti jälkeen muiden opiskelijoiden tuesta. Vanhempansa luona asuviin ja alaikäisiin kohdistuvat varsin tiukat vanhempien tulorajat, joita on korotettu vuoden 1993 jälkeen vain kahdesti. Ansiotason noustessa tämä on johtanut tarveharkinnan kiristymiseen ja opintotuen käyttöasteen laskemiseen. Tarveharkinnan lisäksi opintorahan perusmäärä on näillä opiskelijoilla jo iän ja asumismuodon perusteella varsin matala.

Erityishuomiota opintotukimäärärahojen suuntaamisessa tulee SLL:n mielestä kiinnittää itsenäisesti asuviin alaikäisiin toisen asteen opiskelijoihin. Kotoaan muuttaneilla alle 18-vuotiailla vanhempien tulojen vaikutus leikkaa opintorahan ohella opintotuen asumislisää. Oppilaitosverkon harventuessa on kuitenkin varsin yleistä, että alaikäinen toisen asteen opiskelija asuu itsenäisesti ja muodostaa oman taloutensa. Koska opintotuki ei turvaa toimeentuloa, mielekkäisiin toisen asteen opintoihin hakeutuminen on näissä tilanteissa kiinni perheen vuokranmaksukyvystä tai opiskelijan mahdollisuudesta työskennellä opintojen ohessa. Tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi itsenäisesti asuvien alaikäisten toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan korottamaan.

SLL kiittää opintotuen takaisinperintäsummaan lisättävän korotuksen pienentämistä 15 prosentista 7,5 prosenttiin. Tavoitteena tulee kuitenkin olla, että tästä rangaistusluonteisesta lisämaksusta, jota ei muihin Kansaneläkelaitoksen takaisinperintöihin sovelleta, luovutaan kokonaan.

Korkea-asteen opintotukileikkaukset

SLL näkee, että julkisen talouden suunnitelmaan kirjatut 122 miljoonan euron opintotukileikkaukset vaarantavat opiskelijan toimeentulon. Jo nykyisellään opintotuki on matalin sosiaaliturvan muoto, ja nyt toteutettava poikkeuksellisen suuri määrärahaleikkaus heikentää sitä entisestään. SLL:n pelkona on, että opintorahan tason laskeminen ja lainamäärien kasvattaminen tekee kokopäiväiseen opiskeluun keskittymisestä mahdotonta.

Lainapainotteisuuden keskeinen ongelma on SLL:n näkemyksen mukaan opintolainan vähäinen houkuttelevuus. Tutkimusten mukaan laina onkin opiskelijalle viimesijainen rahoituskeino työssäkäyntiin tai vanhempien tukeen verrattuna. On todennäköistä, että erityisesti nykyisessä haastavassa talous- ja työllisyystilanteessa opiskelijat pyrkivät korvaamaan epävarmaksi ja riskialttiiksi koetun opintolainan muilla tulonlähteillä kuten työssäkäynnillä. Siksi opintotukileikkaukset näkyvät mitä todennäköisimmin opintoaikojen venymisenä ja vaikeuttavat työurien pidentämiseen tähtäävän tavoitteen toteutumista.

Rahamuotoisen tuen leikkaus on merkittävä ongelma myös koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. SLL muistuttaa, että opiskelijan oman tai hänen perheensä rahoitusvastuun kasvaessa kasvaa myös sosioekonomisen aseman vaikutus koulutusmahdollisuuksiin ja -valintoihin. Lainanottomahdollisuuksien suhteen opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa myös koulutusalansa perusteella. Monilla epävarman työllisyystilanteen aloilla opintolaina ottaminen on selvästi toisia aloja suurempi riski.

SLL kantaa huolta myös siitä, millaisia vaikutuksia opintotukileikkauksilla on koulutukseen kannustamiseen. Heikon tasonsa vuoksi toisen asteen opintotuki on tälläkin hetkellä varsin ongelmallinen tämän suhteen. Jos toisen asteen opiskelijaa odottaa korkea-asteella yhtä matala opintoraha ja kymmeniin tuhansiin kohoava lainasumma, SLL näkee, että koko korkeakoulutukseen siirtyminen voi olla uhattuna.

Opintotuen asumislisästä yleiseen asumistukeen

SLL pitää opiskelijoiden siirtämistä opintotuen asumislisästä yleisen asumistuen piiriin tervetulleena muutoksena. Yleinen asumistuki huomioisi selvästi paremmin todellisen vuokratason, turvaisi ympärivuotisen asumisen tuen ja suuntaisi tukea sitä eniten tarvitseville. Muutokseen vaadittava määrärahatarve jää myös varsin maltilliseksi.

Siirron yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon tietyt opiskelijoihin liittyvät erityispiirteet. SLL muistuttaa, että nykyisellään omaa yleistä asumistukea ei lähtökohtaisesti myönnetä alaikäiselle, vaan hän kuuluu vanhempiensa ruokakuntaan. Jotta itsenäinen asuminen olisi kuitenkin edelleen mahdollista, eikä alaikäisen opiskelijan asema heikkenisi, on ensiarvoisen tärkeää, että kaikille opiskelijoille tulee oikeus omaan yleiseen asumistukeen.

Samoin yhteisasumiseen liittyy yleisessä asumistuessa haasteita. Taustalla on se, että yhteisen vuokrasopimuksen tehneille henkilöille myönnetään yhteinen tuki, jolloin tulotkin katsotaan yhteisiksi. Tällöin esimerkiksi tuntemattoman, työssäkäyvän kämppäkaverin tulot voivat viedä opiskelijalta asumistuen kokonaan. Kämppäkavereiden käsittelyä yhteisenä ruokakuntana on yleisessä asumistuessa voitu kiertää erilaisilla vuokrasopimusteknisillä ratkaisuilla, kuten keskinäisillä alivuokrasopimuksilla. Tämä on kuitenkin kuormittanut niin opiskelijaa kuin toimeenpanevaa viranomaistakin ylimääräisellä byrokratialla, eivätkä kaikki vuokranantajat ole tähän suostuneet. Nyt kun yleisen asumistuen piiriin siirtyy suuri määrä yhteisasumista suosivia opiskelijoita, kämppäkavereiden jakamista eri ruokakuntiin on asumistukilaissa helpotettava.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut

Julkisen talouden suunnitelmassa nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti osoitettu 4 miljoonaa euroa on SLL:n mielestä tärkeä lisäpanostus. SLL näkee, että opiskeluterveydenhuollon tulee olla keskeisellä sijalla tämän määrärahan kohdentamisessa. Tätä kautta suhteessa vähäisellä panostuksella voidaan saavuttaa suuri ennaltaehkäisevä vaikutus: opiskeluterveydenhuollon vahvistaminen on yksi parhaista lääkkeistä koulupudokkuuteen ja syrjäytymiskehitykseen.

Ylipäänsäkin opiskeluterveydenhuoltoa ja sen resursointia tulee sote-uudistuksessa vahvistaa. Opiskeluterveydenhuolto kokoaa asiantuntemuksen opiskelijan elämään ja opiskelukykyyn liittyvistä erityiskysymyksistä sekä turvaa tulevaa työkykyä. Sen etuna on myös tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa, jota ilman opiskelijan terveyden edistäminen ei onnistu.

Nyt YTHS:n palveluiden ulkopuolelle jääville toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille ei ole pystytty takaamaan toimivia terveydenhuoltopalveluja. Opiskeluterveydenhuollon lääkärien määrä on sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstömitoitussuositusten tasolla vain alle neljänneksessä maamme terveyskeskuksista, eikä terveydenhoitajien kohdallakaan mitoitussuosituksia täytä kuin kaksi kolmesta. Alueelliset vaihtelut ovat suuria, ja esimerkiksi psykologipalveluiden saavutettavuus on hälyttävän heikkoa erityisesti harvemmin asutulla alueella. SLL pitää tärkeänä, että sote-uudistuksen myötä koko maahan rakennetaan yhtenäiset opiskeluterveydenhuollon kokonaisuudet, jotka kokoavat yhteen pirstoutuneet palvelut ja varmistavat niiden riittävät resurssit.

Yhtä lailla tärkeää on, että opiskeluterveydenhuollon vahvistaminen huomioidaan kuntien rahoituksessa jo ennen sote-uudistuksen toteutumista. SLL arvioi, että julkisen talouden suunnitelmaan kirjatut kuntatalouden vahvistamiseen tähtäävät säästöt antavat kunnille paremman mahdollisuuden panostaa peruspalveluihin. Tämän tulee näkyä myös opiskelijoille terveydenhuoltopalvelujen paranemisena.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen

Julkisen talouden suunnitelman mukaan kuntataloutta pyritään tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita vähentämällä. SLL:n mielestä kuntien tiukkaan taloustilanteeseen on tärkeä vastata, mutta tehtävien ja velvoitteiden karsimisen hyötyjä ja haittoja on punnittava hyvin tarkkaan.

Tehtävien vähentämiseksi on esitetty muun muassa koulujen järjestyssäännöistä sekä tietyistä kurinpitoon ja hyvinvointiin liittyvistä suunnitelmista luopumista. Aikomuksena on myös opiskelijan määräaikaisen erottamisen helpottaminen. SLL pitää näitä toimenpiteitä varsin haitallisina opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oikeusturvan kannalta. Sääntöjä ja suunnitelmia tarvitaan, sillä niiden laatiminen on koko oppilaitoksen toimintakulttuuria kehittävä prosessi, joka sitouttaa tavoitteiden toteuttamiseen ja tekee keinot, vastuut ja velvollisuudet selviksi. Esimerkiksi järjestyssäännöillä on keskeinen rooli siinä, että kaikilla on yhteinen käsitys oppilaitoksen toimintatavoista. Vaarana on myös se, että opiskelijoiden yhdenvertaisuus kärsii sääntelystä purettaessa. Jo kertaalleen laadituista säännöistä ja suunnitelmista luopuminen tuo vain häviävän pienet säästöt ja aiheuttaa huomattavaa vahinkoa lasten ja nuorten hyvinvoinnille sekä oikeusturvalle.

Säästökeinona on mainittu myös kunnan tarjoamien oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja määräaikojen joustavoittaminen.
Tämä pyrkimys on SLL:n näkemyksen mukaan erittäin vahingollinen. Kuten edellä on todettu, opiskeluhuollon palveluissa on nykyisellään vakavia ongelmia. Palveluiden saatavuus on monin paikoin heikko, eikä opiskeluterveydenhuolto pysty vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin. Sääntelyn väljentäminen asettaisi opiskelijat kunnasta riippuen entistä epäyhdenvertaisempaan asemaan. Saatavuuden ja määräaikojen “joustavoittamisen” sijaan opiskeluhuoltopalveluiden kokonaisuus kaipaa kipeästi vahvistusta ja lisäresursseja.