SLL lausui sivistysvaliokunnalle julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016–2019. Otimme kantaa erityisesti koulutusta ja osaamista koskeviin kärkihankkeisiin, opintotuen ja nuorisotakuun resursseihin sekä soteuudistuksen vaikutukseen opiskelijaterveydenhuoltoon.

Sivistysvaliokunnalle

Asia: VNS 1/2015 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016—2019

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) lausuu julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016-2019 seuraavaa:

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Yleisesti SLL pitää julkisen talouden suunnitelmassa esitettyjä koulutusleikkauksia kohtuuttomina. Koulutusjärjestelmään tehtävät leikkaukset ovat merkittävä uhka koulutuksen laadulle sekä osaamiseen ja uuden luomiseen perustuvalle kasvulle. SLL pelkää, että leikkaukset jättävät jälkensä jokaisen opiskelijan opintopolkuun ja heikentävät koko koulutusketjun toimivuuden varaan rakentuvia oppimistuloksia.

Lukio on halvin koulutusmuoto, joka toimii tällä hetkellä erittäin kustannustehokkaasti, tuloksellisesti ja tasalaatuisesti. Aiemmin tehtyjen leikkauspäätösten konkretisoituminen on nyt kuitenkin käsillä ja johtanut esimerkiksi kurssitarjonnan supistumiseen, ryhmäkokojen kasvamiseen, koulumatkojen pitenemisiin sekä opettajien lomauttamisiin. Lisäleikkaukset halvaannuttaisivat saavutettavan lukiokoulutuksen ja sen kehittämisen täysin. Päätös olla jatkamatta yksikköhinnan leikkaamista on tässä tilanteessa erityisen tervetullut. SLL on kuitenkin huolissaan kuntien valtionosuuksien leikkauksien sekä indeksin jäädytyksen vaikutuksesta lukiokoulutuksen toimintaresursseihin. Kun lisäksi kuntatalouden osalta on esitetty luovuttavan osittain muista yleissisivistävän koulutuksen laadun parantamiseen myönnettävistä avustuksista jää mahdollisuudet resursoida lukiokoulutuksen kehittämistä vähäisiksi.

Kärkihankkeet

Kärkihankkeeseen työelämään siirtymisen nopeuttamisesta sisältyy toimenpiteenä toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyö sekä korkeakoulujen valintakoemenettelyn kehittäminen. SLL näkee, että nimenomaan tämä nivelvaihe on tällä hetkellä lukiokoulutuksen suurin tehottomuusongelma: vain kolmannes ylioppilaista aloittaa korkeakouluopinnot heti seuraavana syksynä. Ongelmaan puuttumisella voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia työurien pidentämisen ja sitä kautta koko julkisen talouden kannalta. Tästä syystä SLL näkee, että tähän toimenpiteeseen on mielekästä kohdentaa kärkihankemäärärahoja. Korkeakoulujen koulutustarjontaa lukiolaisille avaava yhteistyö vähentäisi ylioppilaiden virhevalintoja hakuvaiheessa sekä antaisi heille yhä vahvempia valmiuksia opiskella korkeakouluissa. Välivuosien viettäjien tuen tehostamiseksi SLL on esittänyt opintoseteliä avoimeen korkeakouluun. Tämä auttaa pitämään opiskelurutiinia yllä seuraaviin pääsykokeisiin sekä yhdistettynä toimivaan AHOT-prosessiin lyhentää opiskeluaikoja. SLL pelkää, että perusrahoituksen varaan jätettynä toimenpiteet ja saavutetut tulokset jäävät vähäisiksi. Tarve tarpeettomien välivuosien vähentämiseksi sekä lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön vahvistamiseksi on akuutti.

Kärkihankkeiden yhteydessä toteutettava Liikkuva Koulu -ohjelman laajentaminen toiselle asteelle on SLL:n näkökulmasta erittäin tervetullut. Tällä hetkellä vain noin puolet lukiolaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikkumisen lisäämisellä on myös poikkeuksellisen kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia kansanterveyden ja -talouden kannalta. SLL toivoo, että kokeiluna tapahtuvaan laajentamiseen varaudutaan riittävin resurssein ja se toteutetaan niin laajasti kuin mahdollista.

Opintotuki

SLL pitää opintotukeen suunniteltuja huomattavia leikkauksia tuhoisina opiskelijan toimeentulon kannalta. Opintorahan indeksisidonnaisuudesta luopuminen pahentaa tilannetta entisestään. Jo nykyisellään opintotuki on matalin sosiaaliturvan muoto, eikä varsinkaan kaikista heikoin toisen asteen opiskelijan tuki riitä turvaamaan perustoimeentuloa. SLL näkee, että julkisen talouden suunnitelmaan kirjatut opintotukisäästöt ovat niin mittavia, ettei niitä voida toteuttaa ilman opintorahapainotteisen opintotukijärjestelmän murentumista ja jo 1990-luvun alussa toimimattomaksi todettuun lainamuotoiseen tukeen palaamista.

Opintotuen heikennykset tarkoittavat SLL:n näkemyksen mukaan sitä, että tuen merkitys opiskelijan toimeentulon osana jää vähäiseksi. Tälläkin hetkellä toimeentulon hankkiminen muuta kautta on keskeisin opintojen etenemistä hidastava tekijä. Siksi opintotukileikkaukset mitä todennäköisimmin näkyvät opintoaikojen venymisenä ja vaikeuttavat työurien pidentämiseen tähtäävän tavoitteen toteutumista. Opintolainaa ei SLL:n mielestä voida pitää vastauksena tähän, sillä nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa vain harva kokee lainan houkuttelevaksi.

Rahamuotoisen tuen leikkaukset ja mahdollinen lainapainotteisuuden kasvu ovat merkittäviä ongelmia myös koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. SLL haluaa muistuttaa, että opiskelijan oman tai hänen perheensä rahoitusvastuun kasvaessa kasvaa myös sosioekonomisen aseman vaikutus koulutusmahdollisuuksiin ja -valintoihin. Myös lainanottomahdollisuuksien suhteen opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa taustansa sekä myös koulutusalansa perusteella. Monilla epävarman työllisyystilanteen aloilla opintolaina ottaminen on selvästi toisia aloja suurempi riski.

Leikkauspaineiden alla haavoittuvimpia ovat toisen asteen opiskelijat. Valmiiksi riittämätöntä tukea leikkaavat jopa täysi-ikäisillä itsenäisesti asuvilla opiskelijoilla vanhempien tulot, ja alaikäisten sekä vanhempiensa luona asuvien tuen perusmäärä on jo lähtökohtaisesti varsin matala. Nuorimmillaan 17-vuotiaille toisen asteen tuensaajille opintolaina ei ole vaihtoehto, kun varmuutta tulevasta jatko-opiskelu- tai työpaikasta ei ole. Nuoret toisen asteen opiskelijat ovat opintolainan takaisinmaksun kanssa vaikeuksiin joutuneiden joukossa myös selvästi yliedustettuina. SLL ymmärtää taloustilanteen asettamat reunaehdot, mutta näkee, ettei toisen asteen opintotuessa ole leikkausvaraa. Sen sijaan tukeen kohdistuu suuria kehitystarpeita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jonka tavoitteena on palvelujen yhdenvertaisuuden ja laadun parantaminen, on SLL mielestä lähtökohtaisesti kannatettava. Ensiarvoisen tärkeää kuitenkin on, etteivät julkisen talouden suunnitelmaan kirjatut kolmen miljardin euron säästöt heikennä palvelujen tasoa ja niiden saatavuutta.

SLL näkee, että opiskeluterveydenhuoltoon ja sen resursointiin tulee sote-uudistuksessa kiinnittää erityishuomiota. Nyt toimivia terveydenhuoltopalveluja ei ole pystytty takaamaan. Opiskeluterveydenhuollon lääkärien määrä on sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstömitoitussuositusten tasolla vain alle neljänneksessä maamme terveyskeskuksista, eikä terveydenhoitajien kohdallakaan mitoitussuosituksia täytä kuin kaksi kolmesta. Alueelliset vaihtelut ovat suuria, ja esimerkiksi psykologipalveluiden saavutettavuus on hälyttävän heikkoa erityisesti harvemmin asutulla alueella. SLL pitää tärkeänä, että sote-uudistuksen myötä koko maahan rakennetaan yhtenäiset opiskeluterveydenhuollon kokonaisuudet, jotka kokoavat yhteen pirstoutuneet palvelut ja varmistavat niiden riittävät resurssit.

SLL näkemyksen mukaan julkisen talouden suunnitelman maininta siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen osoitetaan 4 miljoonaa euroa nuorisotakuun mukaisesti, on varsin tervetullut. Opiskeluterveydenhuollon tulee olla keskeisellä sijalla tämän määrärahan kohdentamisessa. Tätä kautta suhteessa vähäisellä panostuksella voidaan saavuttaa suuri ennaltaehkäisevä vaikutus: opiskeluterveydenhuollon vahvistaminen on yksi parhaista lääkkeistä koulupudokkuuteen ja syrjäytymiskehitykseen.

Yhtä lailla tärkeää on, että opiskeluterveydenhuollon vahvistaminen huomioidaan kuntien rahoituksessa jo ennen sote-uudistuksen toteutumista. Julkisen talouden suunnitelmaan kirjatut kuntatalouden vahvistamiseen tähtäävät säästöt sekä kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen antavat SLL:n mukaan kunnille paremman mahdollisuuden panostaa peruspalveluihin. Tämän tulee näkyä myös opiskelijoille terveydenhuoltopalvelujen paranemisena.

Nuorisotakuu

SLL on huolissaan nuorisotakuuseen varattujen määrärahojen huomattavasta leikkauksesta. Vähenevillä resursseilla on entistä vaikeampi tukea muun muassa toisen asteen päättäviä, ilman opiskelupaikkaa jääviä opiskelijoita. Nuorisotakuun rahoituksessa tulee huomioida oppilaitoksissa tehtävä ennaltaehkäisevä työ kuten opinto-ohjaus ja erityisen tuen toimenpiteet. Varhainen puuttuminen muun muassa oppimisvaikeuksiin ja vaikeasta elämäntilanteesta johtuviin ongelmiin edistää tehokkaasti nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista. Nuorisotakuuta koskeviin leikkauksiin yhdistettynä myös työllisyysmäärärahojen lasku osuu kipeästi nimenomaan nuoriin ikäluokkiin, joiden työttömyysriski on keskimääräistä suurempi.

SLL haluaa myös huomauttaa, että kolmannen sektorin merkitys vaikuttaa olevan korostumassa. Nuorisojärjestöjen rahoitus on näin ollen taattava edelleen veikkausvoittovaroista sekä varmistettava resurssien riittävyys suhteessa odotettuun toiminnan laajuuteen.

Puheenjohtaja Tatu Koivisto

Pääsihteeri Anna Munsterhjelm

Lisätietoja:

Koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen, 040 356 6082, annakaisa.tikkinen@lukio.fi

Sosiaalipoliittinen asiantuntija Otso Salvi, 045 129 6795, otso.salvi@lukio.fi