SLL lausui sivistysvaliokunnalle valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osaan Jaettu ymmärrys työn murroksesta. SLL pitää tärkeänä, että koulutussektori on tiiviisti mukana tarkastelemassa yhteiskunnan ja työn muutosta. Koulutusjärjestelmän tulee tarjota nuorille tiedot ja taidot tulevaisuuden yhteiskuntaan ja työelämään. Koulutussektorin ei tule kuitenkaan pelkästään seurata yhteiskunnan ja työn muutoksen perässä, vaan olla myös rohkeasti uutta luova voima. Lausunnossaan SLL keskittyy erityisesti siihen, miten työn murros näkyy nyt ja tulevaisuudessa lukiolaiselle ja  lukiokoulutuksessa.

Perusvalmiudet kuntoon

OECD:n “Education at a Glance” -selvityksen mukaan koulutusasteen kehitys on Suomessa pysähtynyt ja nuoremmissa ikäluokissa korkeasti koulutettujen määrä on laskussa ja matalammin koulutettujen määrä nousussa. Suomen työikäisen väestön koulutustason ennustetaan vuonna 2030 olevan alle EU- ja OECD-maiden keskiarvon. Suunta on huolestuttava, etenkin kun huomioidaan alemman koulutusasteen työpaikkojen väheneminen. Jokaisella suomalaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus kehittää osaamistaan kiinnostustaan ja potentiaaliaan vastaavalla tavalla.

Ehjä koulutuspolku vaatii sekä rakenteellista että pedagogista kehittämistä. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota oppijoiden kouluviihtyvyyteen ja opiskelumotivaatioon. Tämä kantaa myös elinikäiseen oppimiseen.

Nuorista Suomessa -julkaisun mukaan koulu-uupumus lisääntyy ja innokkuus koulunkäyntiin laskee lukioon siirryttäessä. Suurimmalla osalla lukiolaisista uupumus lisääntyy kohti lukion loppua. Ilmiö on myös selvästi sukupuolittunut: kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaistytöillä koulu-uupumus on yleisempää kuin lukiolaispojilla.

Opiskelijoiden univaikeudet ja stressi ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Katariina Salmela-Aron (2011) mukaan opiskelijoiden pahoinvointi heijastelee yhteiskunnan koventuneita arvoja. Yksilöityminen, kilpailu, huippusuoritusten tavoittelu ja epävarma tulevaisuus ahdistavat. Nuorten uupumuksen tunnistaminen on tärkeää, sillä uupumus voi lisätä koulutuksellisen ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä ja johtaa masentuneisuuteen.

Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan noin 72 % lukiolaisista pitää koulunkäynnistä. Luku on laskenut hieman vuodesta 2013.

Digitalisoituvassa yhteiskunnassa digitaalisten valmiuksien hallinta on jokaisen perusoikeus. Koululla on vastuu tarjota lapsille ja nuorille ne taidot, joita yhteiskunnassa ja työelämässä toimimiseen jo nykyään vaaditaan. Sähköisten ylioppilaskirjoitusten myötä muutos on lukiossa jo hyvällä alulla. On kuitenkin huolestuttavaa, miten eri viivalla opiskelijat ovat: opettajien asenteet ja valmiudet, koulutuksen järjestäjän resurssit, opiskelijan vanhempien sosioekonominen asema kaikki vaikuttavat siihen, miten opiskelijalla on mahdollisuus kehittää tieto- ja viestintäteknisiä taitojaan.

SLL on esittänyt valtakunnallisen lukiolaispalautteen käyttöönottoa. Lukion laadunvarmistus on muihin koulutusasteisiin verrattuna hajanaista ja riittämätöntä. Opiskelijoiden ääni on tärkeää saada mukaan koulutuksen kehittämiseen, jotta toimenpiteiden voidaan olettaa lisäävän opiskelijoiden viihtyvyyttä ja motivaatiota ja näin ollen nostavan oppimistuloksia ja koulutuksen laatua.

Taidot haastaa tiedot

Rajattoman tiedon maailmassa olennaista on kyky hakea, käsitellä ja hyödyntää tietoa. SLL katsoo, että nykyinen lukion tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet eivät vielä täysimääräisesti tätä tunnusta. Fokus on vahvasti oppiainekohtaisessa substanssiosaamisessa.

Opettajankoulutus on ratkaisevassa roolissa. Aineenopettajakoulutuksen rakenne takaa sen, että lukion aineenopettajat ovat vahvoja sisältöosaajia. Tästä tulee jatkossakin pitää kiinni, mutta opetusta tulee suunnata tieteenalalle ominaisen ajattelun vahvistamiseen.

Perusopetuksen opetussuunnitelmiin vahvasti tuotu ilmiöoppiminen ei näy vielä lukiokoulutuksessa. Oppiainerajat ylittävään yhteistyöhön on aseteltava selkeät askelmerkit koulutuksen järjestämistä ohjaavissa asiakirjoissa.

Saavutettava lukiokoulutus

Lukioverkko on harventunut viime vuosien aikana. Aluehallintoviraston mukaan toisen asteen koulutuksen saavutettavuus oli vuonna 2015 hieman heikompaa kuin aiemmin. Keskimäärin Manner-Suomessa alle 10 kilometrin matka lukioon oli 85 prosentilla. Etelä-Suomessa lukiokoulutuksen saavutettavuus oli paras. Pohjoiseen ja itään mentäessä saavutettavuus heikkeni: Lapissa 80 prosenttia ja Itä-Suomessa vain 73 prosenttia pääsi lukioon alle 10 kilometrin matkalla. Oppilaitosverkon harvenemisen myötä yhä useampi nuori joutuu hakeutumaan lukioon kauas kotoaan. Koulutuksen saavutettavuus tulee huomioida nykyistä paremmin lukion rahoitusjärjestelmässä: pienten lukioiden lisä tulee korvata erillisellä saavutettavuuslisällä.

Koulutuksen saavutettavuuteen vaikuttavat myös sen kustannukset. SLL on laskenut, että esimerkkilukiolaisen kustannukset lukion oppimäärän suorittamiseen ovat noin 2600 euroa. Summa sisältää oppimateriaalit, ylioppilastutkintomaksut, sähköisessä ylioppilaskokeessa tarvittavan kannettavan tietokoneen sekä muut tarvikkeet ja ohjelmistot. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee se, että tukiverkot opiskelukustannuksiin ovat riittämättömät. Tilanne vaihtelee kunnittain, mutta yleisesti ottaen toimeentulotuen oppikirjatuet ovat jääneet jälkeen todellisista kustannuksista. Tulee myös huomata kustannusten vaikutus niille pienituloisille perheille, jotka eivät ole yhteiskunnan tukien piirissä.

Ilman toisen asteen koulutusta työelämään kiinnittyminen on tulevaisuudessa yhä haastavampaa. Jokaiselle nuorelle on taattava subjektiivinen oikeus koulutuspaikkaan toisella asteella. Hakeutuminen toiselle asteelle on Opetushallituksen tilastojen mukaan tällä hetkellä hyvällä tasolla: peruskoulun tänä keväänä päättäneistä 98,7 prosenttia haki kevään ja kesän aikana opiskelemaan ammatilliseen koulutukseen, lukioon, erityisoppilaitokseen tai valmistavaan koulutukseen. Koulutustakuun toteutumiseen tulee silti jatkossakin kiinnittää huomiota, jotta jokainen perusopetuksen päättävä löytää itselleen mieluisan koulutuspaikan.

Työelämä tutuksi

Lukio on yleissivistävää, jatko-opintoihin valmentavaa koulutusta. Tästä syystä lukion ja työelämän välinen rajapinta on jäänyt ohueksi. Lukiolaisten työelämän ja työelämän pelisääntöjen tuntemus on SLL:n selvitysten mukaan heikkoa. Lisätietoa kaivataan erityisesti työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

SLL on esittänyt perusopetuksesta tuttua työelämään tutustumisjaksoa myös lukioihin. Valinnaisen lukiotetin opiskelija voisi suorittaa tutustumalla työelämään tai korkeakouluun.

Myöskään oppimisympäristöjä ei tule rajata oppilaitoksen seinien sisäpuolelle. Työn ja yhteiskunnan muutos on parhaiten läsnä koulutuspolulla, kun oppiminen voi tapahtua monipuolisesti myös koulua ympäröivässä maailmassa.

Nuorten toimeentulo ja usko tulevaisuuteen

Nuorisobarometrin (2013) mukaan 74 % nuorista uskoo, että pysyvästi työelämän ulkopuolelle jäävien määrä kasvaa. Vuonna 2007 luku oli 49 %. Nuorisobarometrin mukaan nuorten optimistinen suhtautuminen omaan tulevaisuuteensa on vähentynyt vuosina 2008-2014 ja epävarmuus erityisesti työn saamisesta on lisääntynyt viime vuosina. Työmarkkinoiden epävarmuus näkyy myös nuorten varauksellisemmassa suhtautumisessa tulevaisuuteen. Omaan tulevaisuuteen optimisesti suhtautui vuonna 2014 79 % vastaajista ja Suomen tulevaisuuteen optimisesti suhtautui 60 % vastaajista.

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan nuorten aikuisten tulotaso on laskenut suhteessa muihin väestöryhmiin. Nuorten aikuisten tulojen romahtaminen tapahtui jo 1990-luvun laman aikana. Sama tulokehitys on kuitenkin jatkunut seuraavien ikäluokkien kohdalla ja nuorten pienituloisuus on kasvanut. Suomen Pankin mukaan kaikkein merkittävin elintason nousu on tapahtunut vanhemmissa ikäluokissa.

“Nuorten heikon tulokehityksen taustalla vaikuttavat taantuman aikana noussut nuorisotyöttömyys, epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen sekä muutenkin edellistä sukupolvea heikompi asettautuminen työmarkkinoille. Tilanne on nyt huonompi kuin 1990-luvun lopulla, jolloin lamavuosista eniten kärsineen ikäluokan kotitalouksien tulot kohenivat nopeasti, kun talouskasvu pääsi vauhtiin. Nyt heikkoa taloustilannetta on jatkunut pidempään ja myös pidemmän aikavälin näkymät ovat heikot.”

Lisätietoja:

koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen, annakaisa.tikkinen@lukio.fi, 040 356 6082

sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Asikainen, katja.asikainen@lukio.fi, 044 314 1324