Tänä vuonna rasismi on ollut vahvasti esillä julkisessa keskustelussa. Rasismin eri muodot levittyvät laajalle yhteiskuntaan. Myöskään suomalainen koulu ei ole rasismista vapaa: yhdenvertaisuusvaltuutetun tänä vuonna julkaiseman selvityksen mukaan muun muassa lähes 70 prosenttia afrikkalaistaustaisista suomalaisista on kokenut syrjintää ja rasismia koulutuksessa. Rasistinen kohtelu on jatkunut aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti. Lukiolaisten Liiton liittokokous vaatii koulutukseen selkeää nollatoleranssia rasismille.

”Lukio-opetuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä ihmisarvon loukkaamattomuus. Pelkkä irtisanoutuminen rasismista ei riitä, vaan tarvitsemme lukiokoulutukseen antirasistista näkökulmaa – tietoja ja taitoja toimia aktiivisesti rasismia ja syrjintää vastaan”, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski toteaa.

Meneillään oleva lukioiden opetussuunnitelmatyö pitää hyödyntää mahdollisuutena rakentaa toimintakulttuuria, jossa kannetaan vastuuta siitä, että lukiossa jokainen kohdataan yksilönä, eikä tietyn ryhmän edustajana. Antirasistisen pedagogiikan sisällyttäminen opettajankoulutukseen varmistaisi opetushenkilökunnan valmiuden rasismin ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen – myös sellaiseen, joka ei ole huomattavissa.

”Pitäisi olla jo itsestäänselvyys, että jokainen saa lukiossa ja yhteiskunnassa olla oma itsensä kohtaamatta ennakkoluuloja tai jopa vihapuhetta ja väkivaltaa. Tämän lisäksi meidän pitää  olla valmiita tarkastelemaan niitä syrjinnän muotoja, joita emme välttämättä edes tiedosta”, Lukiolaisten Liiton vuoden 2021 puheenjohtaja Emilia Uljas vaatii.

Lukiolaisten Liitto muistuttaa, että vaikka oppilaitosten arjessa voidaan ottaa tärkeitä askelia yhdenvertaisemman ja rasismista vapaan koulutuksen puolesta, rakenteellisen rasismin purkaminen tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa.

Lisätiedot:

Adina Nivukoski, puheenjohtaja 2020
050 377 9700, adina.nivukoski@lukio.fi

Emilia Uljas, puheenjohtaja 2021
045 329 8060, emilia.uljas@lukio.fi