Lukiokoulutus

Aikuislukio

Voiko aikuislukioon hakeutua alle 18-vuotiaana?
Aikuislukioasetuksen mukaan aikuislukion opiskelijaksi voidaan ottaa 18 vuotta täyttänyt henkilö, jollei koulun rehtori opiskelijaa koskevasta erityisestä syystä myönnä poikkeusta. Perusteluina voivat olla esimerkiksi sosiaaliset, terveydelliset tai taloudelliset syyt, kuten työssäkäynti ja lastenhoito-ongelmat.

Tuntijakoasetuksen mukaan opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, tulee opiskella aikuisille tarkoitettujen kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua ainetta.

Millainen on aikuislukion oppimäärä?
Tuntijakoasetuksen mukaan aikuisten lukiokoulutuksen koko oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia.

Missä aikuisten lukiokoulutusta järjestetään?
Aikuisille tarkoitettua lukiokoulutusta järjestetään lähinnä aikuislukioissa. Opetusta toteutetaan monimuotoisesti (lähiopetus, etäopetus, verkko-opetus, itsenäinen opiskelu). Myös monet muut lukiot tarjoavat aikuisillekin mahdollisuuden lukio-opintoihin, samoin eräät kansanopistot. Lukio-opintoja voi suorittaa myös yksityisopiskelijana. Aikuisten lukiokoulutukseen haetaan suoraan oppilaitokseen mihin aikaan lukuvuodesta tahansa.

Lue lisää Opetushallituksen sivuilta ja Aikuislukiot.fi-sivuilta.

Mikä on aikuislukio?
Aikuislukio on pääasiassa aikuisille suunnattua lukiokoulutusta, joka on tarkoitettu lukion oppimäärän, ylioppilastutkinnon tai yksittäisten oppiaineiden oppimäärien suorittamiseen. Aikuislukiossa voi myös korottaa aikaisemmin saatuja arvosanoja.

Koulutuksessa aikuiset voivat kerrata ja täydentää aikaisempia tietojaan ja siten parantaa mahdollisuuksiaan päästä yliopistoihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin, parantaa yleissivistystään tai suorittaa loppuun aiemmin aloitettuja opintoja.

Lue lisää Opetushallituksen sivuilta ja Aikuislukiot.fi-sivuilta.

Erikoislukio

Salliiko erikoislukio opiskelijalle suuremman valinnaisuuden?
Kyllä, lukiolaki antaa erityistä koulutustehtävää hoitavan lukion poiketa tavallisen lukion oppimäärästä. Erikoislukion opiskelija, joka suorittaa vähintään 12 kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, on oikeutettu vähentämään tuntijaon mukaisten pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista. Erityisen koulutustehtävän mukaisten kurssien tulee olla muita kuin opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja. Poikkeuksen muodostaa luonnontiedepainotteinen opetus, jossa erityisen tehtävän mukaiset opinnot voivat muodostua oppilaitoskohtaisten kurssien ohella osittain myös valtakunnallisista syventävistä kursseista.

Miten erikoislukioon voi hakeutua?
Erikoislukioiden opiskelijavalinnoissa käytetään perusopetuksen päättötodistuksen lisäksi yleensä pääsy- tai soveltuvuuskokeita. Mahdolliset pääsy- tai soveltuvuuskokeiden tulokset otetaan opiskelijavalinnassa huomioon siten, että niiden vaikutus on enintään puolet enimmäispistemäärästä.

Koulutuksen järjestäjä voi myös ottaa huomioon hakijan muun koulutuksen, harrastukset tai muita lisänäyttöjä. Näiden lisänäyttöjen vaikutus yhdessä mahdollisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kanssa ei saa kuitenkaan ylittää puolta enimmäispistemäärästä.

Tarkempaa lisätietoa erityisen koulutustehtävän saaneista lukioista ja niihin pyrkimisestä on saatavissa kyseisistä oppilaitoksista.

Mikä on erikoislukio?
Erikoislukiot ovat erityisen koulutustehtävän saaneita lukioita, joita on kaikkiaan runsaat 70. Erikoislukioiden erityistehtäväalueita ovat muun muassa urheilu, musiikki, taideaineet tai luonnontieteet. Erityistehtävä on määritelty lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa.

Lue lisää erityistä koulutustehtävää toteuttavista lukioista Erikoislukiot.fi-sivustolta.

IB-lukio

Mikä on IB-lukio?
IB-lukio on erityisen koulutustehtävän saanut lukio, joka johtaa kansainväliseen International Baccalaureate -tutkintoon. IB-tutkinto rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon. IB-lukioita on kaikkiaan 17 ja IB-opiskelijoita noin reilu 1 000.

IB-tutkintoa varten annetaan opetusta kaksivuotisella IB-linjalla, jota edeltää yhden vuoden kestävä valmistava luokka. IB-opetus on jo valmistavalla luokalla osittain englanninkielistä. Toisena ja kolmantena vuotena opetuskieli on englanti (äidinkieltä ja vieraita kieliä lukuun ottamatta). IB-tutkinto antaa lain mukaan saman jatko-opintokelpoisuuden kuin suomalainen ylioppilastutkinto.

Lue lisää IB-lukioista IB-opiskelijoiden FIBS ry:n sivuilta tai Ibo.org-sivustolta.

Lukiokoulutuksen järjestäminen

Kuka voi järjestää lukiokoulutusta?
Lukiokoulutuksen järjestäminen on lukiolain mukaan luvanvaraista toimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on järjestämisluvat myöntävä ja niitä valvova viranomainen. Lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Lukiokoulutusta voidaan myös järjestää valtion oppilaitoksissa tai yliopiston harjoittelukouluissa (normaalikoulut).

Toisin kuin perusopetuksen järjestäminen lukiokoulutuksen järjestäminen ei ole kuntien velvollisuus, vaikkakin suurin osa järjestämisluvista on myönnetty kunnille. Muista kuin kuntapohjaisista järjestäjätahoista käytetään yleisesti nimitystä ”yksityiset koulutuksen järjestäjät”.

Lisää tilastotietoja Kuntaliiton sivuilta sekä Opetushallituksen julkaisusta.

Lukiokoulutuksen rahoitus

Kuinka moni kunta saa ”pienten lukioiden lisää”?
Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan opiskelijamäärään perustuvaa korotusta saavia kuntia on 175. Korotuksen kokonaisrahoitus on runsaat 30 miljoonaa euroa vuositasolla.

Miten lukion saama rahoitus lasketaan?
Lukion saaman rahoituksen laskentaperusteina ovat lukiokoulutuksen järjestäjälle määriteltävä opiskelijakohtainen yksikköhinta sekä lukiokoulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestäjälle myöntämä rahoitus määräytyy näiden kahden tekijän tulona.

Koulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan asetuksen mukaisesti lukiokoulutuksen keskimääräisen valtakunnallisen yksikköhinnan pohjalta. Vuonna 2014 keskimääräinen yksikköhinta on 6 425,98 euroa/opiskelija. Keskimääräisistä yksikköhinnoista säädetään asetuksella.

Lukiokoulutuksen järjestäjälle laskettua yksikköhintaa porrastetaan koulutuksen järjestäjän alle 18-vuotiaana aloittaneiden lukio-opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella. Yksikköhintaa korotetaan ensimmäisen kerran, kun opiskelijoiden lukumäärä on alle 200, ja toisen kerran, kun se on alle 60 (nk. pienten lukioiden lisät). Lisäksi koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa voidaan korottaa erityisen koulutustehtävän perusteella ja/tai muusta erityisestä syystä (harkinnanvarainen korotus).

Lue lisää lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä Opetushallituksen julkaisusta. Lukiokoulutuksen rahoitusraportteihin voit tutustua Opetushallituksen raportointijärjestelmässä.

Kuka rahoittaa lukiokoulutusta?
Lukiokoulutusta rahoittavat kunnat ja valtio yhdessä. Kuntien rahoitusosuus lukioiden kokonaisrahoituksesta on 58,11 prosenttia ja valtion 41,89 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa rahoituksen valtionosuusjärjestelmän kautta suoraan lukiokoulutuksen järjestäjille.

Lukiokoulutuksen rahoituksesta säädetään laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ja sitä täydentävässä asetuksessa.

Lukiokoulutuksen rakenne

Mitä luokattomalla ja kurssimuotoisella lukiolla tarkoitetaan?
Luokattomassa lukiossa opiskelijan opintojen eteneminen ei ole sidottu vuosiluokkiin samalla tavalla kuin perusopetuksessa. Opiskelija voi toisin sanoen itse opetustarjonnan puitteissa määritellä oman suoritusrytminsä. Kurssimuotoisuudella tarkoitetaan, että lukion oppimäärä koostuu yksittäisistä kursseista, joiden kesto on keskimäärin 38 oppituntia. Lukuvuosi on lukiosta riippuen jaettu 5–6 jaksoon, joiden aikana opiskellaan kerrallaan yleensä 5–6 kurssia. Yksi kurssi kestää yleensä yhden jakson verran. Samoja oppiaineita opiskellaan toki yleensä useiden jaksojen ajan.

Lue lisää lukiokoulutuksesta Opetushallituksen sivuilta ja opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Kuinka monta kurssia lukion oppimäärä käsittää?
Lukion tuntijaon mukaan opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä, 75 kurssia täyttyy.

Oppimäärään kuuluu pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja. Pakollisia kursseja on 47–51 riippuen siitä, onko opiskelija valinnut lyhyen vai pitkän matematiikan. Syventäviä kursseja on valittava vähintään 10. Loput kurssit opiskelija voi valita tarjolla olevista pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista.

Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltavat kurssit ovat aina opiskelijalle valinnaisia.

Kuinka monivuotinen on lukion oppimäärä?
Lukiolain mukaan lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion tavoitteellinen suoritusaika on siten kolme vuotta. Opiskeluaikaa voi halutessaan lyhentää tai pidentää. Lukiolain mukaan lukion oppimäärä tulee kuitenkin suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä.

Lukiokoulutuksen sisällöt

Missä kursseilla opetettavat asiat määritellään?
Opetushallitus päättää lukion eri aineiden, aineryhmien ja aihekokonaisuuksien sekä muun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä oppilaitoksen ja kodin yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista lukion opetussuunnitelman perusteissa.

Opetussuunnitelman perusteiden pohjalta lukiokoulutuksen järjestäjän on lukiolain mukaan laadittava paikallinen opetussuunnitelma, joka muodostaa lukiossa annetun opetuksen käytännön rungon. Lukion oma opetussuunnitelma on yleensä saatavilla koulun tai koulutuksen järjestäjän verkkosivuilta.

Lukiokoulutuksen tarkoitus ja tavoitteet

Mitkä ovat lukiokoulutuksen tarkoitus ja tavoitteet?
Lukiokoulutuksen tarkoituksena on lukiolain mukaan antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammatillisessa koulutuksessa. Lukiokoulutuksen tarkemmat tavoitteet on määritelty lukiolaissa sekä lukion tuntijaosta ja tavoitteista annetussa asetuksessa.

Tietoa lukiolaisista

Kuinka paljon vieraskielisiä opiskelijoita lukioissa on?
Opetushallituksen Koulutuksen tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2012 nuorten lukiokoulutuksessa oli 3 580 vieraskielistä opiskelijaa, eli yhteensä 3,3 prosenttia kaikista lukiokoulutuksessa opiskelevista nuorista. Lukiokoulutukseen osallistuvien maahanmuuttajien määrä ei ole merkittävästi kasvanut maahanmuuttajien määrän muuten kasvaessa. Ammatillisen peruskoulutuksessa vieraskielisten osuus samana vuonna oli 5,7 prosenttia.

Mitä oppiaineita opiskelijat valitsevat?
Tutustu lukio-opiskelijoiden ainevalintoja koskeviin tilastoihin Opetushallituksen julkaisussa.

Kuinka monta ylioppilasta vuosittain valmistuu?
Tilastokeskuksen mukaan ylioppilaita valmistuu vuosittain noin 32 000.

Kuinka moni keskeyttää lukion?
Tilastokeskuksen mukaan lukion keskeyttää vuosittain noin 4 prosenttia, joista puolet jatkaa välittömästi jossain toisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, yleensä ammatillisen koulutuksen puolella.

Mikä on lukiolaisten sukupuolijakauma?
Tilastokeskuksen mukaan lukiolaisista naisia on noin 57 prosenttia.

Kuinka monta lukiolaista Suomessa on?
Tilastokeskuksen mukaan lukiolaisia on tällä hetkellä noin 107 000. Heistä noin 98 000 opiskelee nuorten tuntijaon (päivälukio) ja 9 000 aikuisten tuntijaon (aikuislukio) mukaisesti.

Mistä löytyy lukiolaisia koskevaa tilastotietoa?
Kattavimmat koulutustilastot löytyvät Opetushallituksen tilastopalvelusta Vipusesta. Erityisesti opiskelijoihin liittyviä tilastoja voi tutkia täältä. Klikkaa otsikon “Lukiokoulutuksen opiskelijat” alta auki “Koulutuksen järjestäjä”. Avautuvan excel-taulukon sivupalkissa on kohta “Suodattimet”. Sieltä voit rajata tietoa eri tavoilla esimerkiksi opiskelijamäärien tarkastelun sukupuolen perusteella.

Lukion henkilökunnan kelpoisuudet

Milloin rehtori on kelpoinen?
Rehtori on muodollisesti kelpoinen, kun hän täyttää laissa määritellyt kelpoisuudet:
– Ylempi korkeakoulututkinto
– Lukion aineenopettajan kelpoisuus
– Riittävä työkokemus opettajan tehtävissä
– Opetushallituksen hyväksymä opetushallinnon tutkinto, yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Milloin opinto-ohjaaja on kelpoinen?
Opinto-ohjaaja on muodollisesti kelpoinen antamaan opinto-ohjausta, kun hän täyttää laissa määritellyt kelpoisuusehdot, joita ovat:
– Ylempi korkeakoulututkinto
– 60 opintopisteen (35ov) laajuiset opinto-ohjaajan opinnot.

Kannattaa muistaa, että opinto-ohjaajan saa toimia myös ilman muodollista kelpoisuutta. Tällöin opinto-ohjaajan palkkaus ei kuitenkaan vastaa kelpoisen opettajan palkkatasoa eikä hänellä ole samanlaisia mahdollisuuksia tulla nimitetyksi opinto-ohjaajan virkaan kuin kelpoisella henkilöllä.

Milloin opettaja on kelpoinen?
Opettaja on muodollisesti kelpoinen antamaan aineenopetusta, kun hän täyttää laissa määritellyt kelpoisuusehdot, joita ovat:
– Ylempi korkeakoulututkinto
– Yhdessä opetettavassa aineessa vähintään 120 opintopisteen (55 opintoviikon) laajuiset perus-, aine- ja syventävät opinnot ja kaikissa muissa aineissa vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) perus- ja aineopinnot
– Vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Kannattaa muistaa, että opettajan saa toimia myös ilman muodollista kelpoisuutta. Tällöin opettajan palkkaus ei kuitenkaan vastaa kelpoisen opettajan palkkatasoa eikä hänellä ole samanlaisia mahdollisuuksia tulla nimitetyksi opettajan virkaan kuin kelpoisella henkilöllä.

Kuinka suuri osa lukion opettajista ja rehtoreista on kelpoisia?
Opetushallituksen mukaan suomenkielisten lukioiden rehtoreista 99 prosenttia ja opettajista (lehtorit) 98 prosenttia oli muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään kevätlukukaudella 2010.

Lukioverkko

Kuinka monta ruotsinkielistä lukiota Suomessa on?
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 ruotsinkielisiä lukioita oli 36. Ruotsinkieliseen lukio-opetukseen osallistui yhteensä 6800 opiskelijaa.

Minkä kokoisia lukiot opiskelijamääriltään ovat?
Opetushallituksen mukaan vuonna 2012 lukiot jakautuivat opiskelijamäärien mukaan seuraavasti:

Oppilaitoksessa opiskelijoita / Oppilaitoksia
Alle 50 / 24
50–59 / 101
100–299 / 165
300–499 / 79
Vähintään 500 / 59

Kuinka monta lukiota Suomessa on?
Tilastokeskuksen mukaan lukioita on tällä hetkellä noin 380.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat

Miksi osa opiskelupaikoista varataan henkilöille, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa tai tutkintoa korkeakoulussa?
Uudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen sisältyvällä opiskelupaikkojen varaamisella pyritään siihen, että entistä suurempi osa opiskelupaikan saavista olisi aidosti uusia korkeakouluopiskelijoita, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa korkeakoulussa. Opiskelupaikkojen varaamisella on tarkoitus turvata perustuslain 16 §:n mukaisia sivistyksellisiä oikeuksia varmistamalla mahdollisimman monelle opiskelupaikka.

Tavoitteena on myös osaltaan alentaa korkeakouluopintojen aloittamisikää ja nopeuttaa näin korkeakoulutuksesta työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluopintojen aloittamisiän voidaan olettaa alenevan, kun entistä useampi ensikertalainen tulee saamaan opiskelupaikan. Opiskelupaikkojen varaamisen tarkoituksena on myös parantaa korkeakouluopintojen läpäisyä. Voidaan olettaa, että entistä useampi suorittaa aloittamansa koulutuksen loppuun, mikäli opiskelupaikka on otettu vastaan koulutuksessa, johon on motivoitunut.

Miten ja milloin korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan?
Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Lisäksi otetaan käyttöön yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen valtakunnallinen yhteishaku, joka avataan osoitteeseen Opintopolku.fi. Uudistettu korkeakoulujen opiskelijavalinta on tarkoitus ottaa käyttöön syksyn 2014 yhteishaussa valittaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen.

Uudistuksen toisessa vaiheessa yhteishaku varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville ja muille hakijoille järjestetään erillisiä hakumahdollisuuksia. Alustavan aikataulun mukaan uudistuksen toisen vaiheen mukainen haku otettaisiin käyttöön keväällä 2016 valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen.

Jos ei saa opiskelupaikkaa ensimmäiseksi listaamastaan paikasta, voiko toissijaisen paikan ottaa vastaan ja jäädä odottamaan ylemmälle sijalle listatun paikan mahdollista vapautumista?
Toissijaisen paikan voi tällaisessa tilanteessa ottaa vastaan ehdollisesti, ja jäädä odottamaan ylemmälle sijoitetun paikan mahdollista vapautumista. Paikan vastaanottamisesta tullaan ohjeistamaan tarkemmin, kun haku- ja valintajärjestelmä otetaan käyttöön.

Voiko hakukohteiden järjestystä muuttaa hakemuksen lähettämisen jälkeen, jos hakuaikaa on jäljellä?
Kyllä voi. Järjestystä voi muuttaa hakuajan päättymiseen saakka.

Hakevatko kaikki korkeakoulupaikkaa tavoittelevat jatkossa yhden sähköisen järjestelmän kautta vai onko mahdollista laatia hakemus myös paperilla?
Kaikkiin yhteishaun koulutuksiin haetaan samassa yhteishaussa. Hakulomakkeen voi täyttää ja jättää myös paperisena, kuten nykyisinkin.

Ovatko kaikki suomalaiset ammattikorkeakoulut ja yliopistot mukana valtakunnallisessa sähköisessä yhteishaussa?
Högskolan på Åland ja Poliisiammattikorkeakoulu eivät ole mukana valtakunnallisessa yhteishaussa. Näillä näkymin Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää opiskelijahakunsa samassa aikataulussa yhteishaun kanssa, mutta Maanpuolustuskorkeakoulun koulutukset eivät ole mukana hakukohteiden ensisijaisuusjärjestyksessä. Muut, eli opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kuuluvat ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat mukana yhteishaussa.

Kaikkiin koulutuksiin ei silti voi hakea yhteishaussa. Korkeakoulut voivat järjestää erillisvalintoja ja jättää vieraskielisen koulutuksen yhteishaun ulkopuolelle. Yhteishakujen ulkopuolisista hakumahdollisuuksista saa lisätietoja korkeakoulujen omilta verkkosivuilta.

Muuttaako opiskelijavalintauudistus myös valintaperusteita tai -valintakokeita?
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot päättävät jatkossakin siitä, millaisia valintaperusteita ne asettavat ja millaisia valintakokeita ne yksin tai yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa järjestävät.

Millaisiin koulutuksiin alle 25-vuotiaan ylioppilastutkinnon suorittaneen on haettava, jotta hän voi työttömäksi jäädessään saada työmarkkinatukea?
Työmarkkinatuen ehtona olevaa koulutukseen hakeutumisvelvoitetta on muutettiin vuonna 2013. Alle 25-vuotiaan ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren on haettava kahteen syksyllä alkavaan, tutkintoon johtavaan ja ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen kevään haussa, jos hän haluaa säilyttää oikeutensa työttömyysetuuteen. Sen sijaan syksyn yhteishaussa hakuvelvoitetta ei enää ole. Hakukohteet voivat yhtä hyvin olla yliopistoja, ammattikorkeakouluja tai ammatillisia oppilaitoksia.

Lisätietoja työmarkkinatuen edellytyksistä saat TE-palveluiden sivuilta.

Vaarantuuko nuorten yhdenvertainen kohtelu?
Yhdenvertaisuutta opiskelupaikkojen kohdentumisessa ei voida arvioida tarkastelemalla ainoastaan yhteishakua. Yhteishakua, erillishakuja ja opintojen aikaisia koulutuksesta toiseen siirtymistä koskevia menettelyjä on tarkasteltava kokonaisuutena. Korkeakoulujen tulisi nykyistä paremmin mahdollistaa opintojen aloittaminen aiempien opintojen ja suoritettujen tutkintojen osien perusteella ja luoda heitä varten joustavia siirtymismahdollisuuksia korkeakoulujen sisällä ja välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee yhdessä korkeakoulujen kanssa suosituksia ja linjauksia yhteishaun ulkopuolisten hakeutumismahdollisuuksien kehittämiseksi sekä esimerkiksi siirto- opiskelun käytäntöjen yhtenäistämiseksi ja valtakunnallisten sähköisten järjestelmien hyödyntämiseksi siirtohakujen järjestämisessä. Siirto-opiskelijoiden valinnan tulisi pohjautua aiempaan opiskeluoikeuteen ja samalla tai lähialalla suoritettuihin korkeakouluopintoihin ja niissä menestymiseen.

Uudistuksen ensimmäisen vaiheen käsittelyssä perustuslakivaliokunta on todennut, että ”Korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai korkeakoulun opiskelupaikan vastaanottaneiden asema ei saa muodostua kohtuuttomasti heikommaksi kuin ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien, sekä toisen korkeakoulututkinnon suorittamisen ja opiskelualan vaihtamisen tulee olla jatkossakin mahdollista.” Tästä on huolehditaan myös uudistuksen toisessa vaiheessa.

Miten jo korkeakoulusta valmistunut voi hakea jatkossa ammattikorkeakouluun ja yliopistoon?
Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa alaa vaihtavat voivat hakea koulutukseen yhteishaussa. Alan vaihtaminen tulee jatkossakin olemaan mahdollista. Jos alaa vaihtava on suorittanut korkeakoulututkinnon tai hän on ottanut korkeakoulupaikan vastaan kevään 2014 yhteishaussa tai sen jälkeen, häntä ei kuitenkaan katsota ensikertalaiseksi. Yhteishaun lisäksi korkeakoulut järjestävät erillisiä valintoja esimerkiksi maisterivaiheen koulutuksiin. Maisterivaiheen koulutuksissa paikkoja ei varata ensikertalaisille.

Lisäksi korkeakouluja kannustetaan luomaan joustavia siirtymämahdollisuuksia, joiden avulla alaa voi vaihtaa hakeutumatta uudelleen yhteishaun kautta koulutukseen. Siirtymämahdollisuuksia on jo nykyään, mutta niitä halutaan lisätä ja käytäntöjä yhtenäistää. Siirto-opiskelijoiden valinnan tulisi pohjautua aiempaan opiskeluoikeuteen sekä samalla tai lähialalla suoritettuihin korkeakouluopintoihin ja niissä menestymiseen. Aivan kaikkeen koulutukseen, ja kaikilla koulutustaustoilla, tällaisia siirtymämahdollisuuksia ei siis voida järjestää.

Katsotaanko minut ensikertalaiseksi, jos olen valmistunut yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta ennen syksyn 2014 hakua?
Ei.

Ketkä katsotaan ensikertalaisiksi hakijoiksi syksyn 2014 haussa (ja tämän jälkeen)?
Ensikertalaisia ovat ne, jotka eivät ole vastaanottaneet tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, eivätkä suorittaneet tutkintoa suomalaisissa korkeakouluissa. Jotta uudistus ei vaikuttaisi hakijoiden asemaan taannehtivasti, ensikertalaisiksi luetaan myös ne hakijat, jotka ovat vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan koulutuksesta, joka on alkanut keväällä 2014 tai sitä ennen, mikäli he eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa. Vasta syksyllä 2014 alkavasta koulutuksesta vastaanotettu paikka vaikuttaa seuraavissa yhteisvalinnoissa siten, että hakija ei ole enää ensikertalainen. Esimerkiksi syksyn 2013 yhteishaussa paikan saanut ja vastaanottanut katsotaan ensikertalaiseksi syksyn 2014 yhteishaussa. Jos hakija on suorittanut tutkinnon Suomen korkeakoulujärjestelmässä, hän ei ole ensikertalainen, riippumatta siitä, koska tutkinto on suoritettu.

En ole aivan varma mitä haluan opiskella. Miten minun pitäisi toimia?
Voit kuitenkin hakea ja ottaa paikan vastan sinua kiinnostavalta alalta. Jos haluatkin myöhemmin vaihtaa alaa, tulet löytämään hakeutumismahdollisuuksia ja -väyliä toisille aloille. Vaikka opiskelupaikkoja varataan (tai uudistuksen toisessa vaiheessa muulla tavalla kohdennetaan) ensikertalaisille hakijoille heidän asemansa parantamiseksi, eivät mahdollisuutesi tulla valituksi voi lain mukaan olla kohtuuttomasti ensikertalaisia huonommat.

Eikö olisi parempi, että hakijat, jotka eivät tule valituksi mieluisimpaan hakukohteeseensa, ottaisivat paikan edes jostain koulutuksesta, vaikka eivät aiokaan tutkintoa siinä suorittaa, ja opiskelisivat vuoden jotain muuta ja hakisivat seuraavana vuonna uudestaan?
Koulutusjärjestelmän toimivuuden ja koko yhteiskunnan kannalta olisi parempi, että tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkoja ottavat vastaan sellaiset henkilöt, jotka aikovat kyseistä alaa opiskella. Yhden henkilön vastaanottama paikka on toiselta pois.

Jos en tule syksyllä 2014 järjestettävässä haussa valituksi opiskelupaikkaan johon ensisijaisesti haluan, kannattaako minun ottaa joku muu paikka vastaan?
Opiskelupaikat on lähtökohtaisesti tarkoitettu niille, jotka haluavat suorittaa kyseisen tutkinnon. Jos otat vastaan paikan koulutuksesta, josta et aio tehdä tutkintoa, saatat samalla viedä paikan hakijalta, joka haluaisi suorittaa juuri kyseisen tutkinnon. Ota siis paikka vastaan, mikäli aiot suorittaa tutkinnon.

Mikäli otat paikan vastaan, mutta haluatkin myöhemmin vaihtaa alaa, sinulle on tarjolla hakeutumismahdollisuuksia ja -väyliä muihin koulutuksiin. Henkilöllä, joka opiskelee korkeakoulussa tai on suorittanut tutkinnon, tulee pääsääntöisesti olla mahdollisuus hakea ja tulla valituksi kaikkeen koulutukseen, joka on ensikertalaisillekin hakijoille tarjolla. Vaikka opiskelupaikkoja varataan ensikertalaisille hakijoille heidän asemansa parantamiseksi, eivät mahdollisuutesi tulla valituksi saa lain mukaan olla kohtuuttomasti ensikertalaisia huonommat.

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville?
Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville varattavien paikkojen määrästä päättävät korkeakoulut. Korkeakoulut tiedottavat siitä, missä koulutuksissa ensikertalaisille varattaan paikkoja ja kuinka paljon.