Lukiolaiset: Ylioppilaskirjoitusten uudistamisessa fokus osaamisen näyttämiseen

Lausunnot & kannanotot Uutiset Vaikuttaminen

Tänään 18.4. on julkistettu opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmäraportti ylioppilastutkinnon kehittämisestä. Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää suurinta osaa kehittämisehdotuksista oikeansuuntaisina, joskin joukossa on myös harha-askelia.

“Ylioppilastutkinnon kehittämistyölle on selkeä tarve, se on edellytys koko lukiokoulutuksen ajankohtaisuudelle. Pääosin ehdotukset ovat hyviä: opiskelijoita kannustetaan näyttämään osaamistaan laaja-alaisesti, mutta rakenne mahdollistaa edelleen yksilölliset valinnat. Esitetty nelituntinen koe on uudenlainen haaste Ylioppilastutkintolautakunnalle. Nykyisen kokeen karsiminen ei riitä, vaan uuden kokeen on oltava pedagogisesti mielekäs kokonaisuus – tarvitaan siis täysi remontti. Koko lukion oppimäärää ei testata neljässä tunnissa, vaan painopiste siirtynee oppiaineille ominaisten taitojen hallintaan”, puheenjohtaja Pietu Heiskanen kommentoi.

Työryhmän monessa ehdotuksessa on myös pyritty karsimaan kokelaan kohtaamaa turhaa ja jopa haitallista byrokratiaa. Esimerkiksi pakollisia ja ylimääräisiä aineita ei tarvitsisi enää valita erikseen tutkintokertaan ilmoittautuessa.

“Tämä on juuri oikea suunta: ylioppilastutkinnossa opiskelijan on päästävä näyttämään osaamistaan lukion opetussuunnitelman tavoitteiden hallinnassa, ei lomakkeiden täyttelyssä. Harmillisesti samaa logiikkaa ei ole noudatettu, kun on päädytty esittämään tutkinnon aikataulun tiivistämistä. Opiskelija pystyy kyllä välttämään peräkkäiset koepäivät suunnittelemalla kirjoitusaikataulunsa huolellisesti, mutta tämä luo jälleen tarpeettoman stressitekijän“, Heiskanen toteaa.

SLL:n toteuttamien lukiolaiskyselyiden mukaan opiskelijat kokevat välipäivät erittäin tarpeellisiksi hengähdystauoiksi koerupeaman aikana.

Lisäksi SLL on huolissaan siitä, että hyväksytyn arvosanan korottamismahdollisuutta esitetään nostettavan vain kahteen.

“Yksin ylioppilastutkinnon kannalta tämä olisi riittävästi, mutta vesittääkö tämä tutkinnon hyödyntämisen opiskelijavalinnoissa? Tutkinnon käytäntöjen on tuettava myös opiskelijavalintaa, jotta uusien ylioppilaiden korkea-asteelle siirtymistä saadaan aidosti vauhditettua, uusia umpikujia rakentamatta. Korottamismahdollisuuksien määrää sekä vaihtoehtoisia hakeutumistapoja tulee tarkastella vielä kokonaisuutena”, Heiskanen päättää.

 

Lisätietoja: puheenjohtaja Pietu Heiskanen, 050 439 4498, pietu.heiskanen@lukio.fi