Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja T-media julkistivat 19.5. Kun koulu loppuu -tutkimuksen tulokset. Tutkimuksen mukaan neljännes lukiolaisista kaavailee välivuotta, tytöistä jopa joka kolmannes.

Välivuodelle on monia syitä ja osalle se voi olla aidosti paras ratkaisu tulevaisuutta ajatellen. Yhteistä kaikille välivuoden viettäjille on kuitenkin se, että tuen tarve ei katoa minnekään.

“Välivuoden viettäjä jää helposti yksin miettimään suuntaansa. Valkolakin saamisen jälkeen kouluilla ei ole enää vastuuta katsoa ylioppilaan perään ja toisaalta kynnys käyttää TE-keskuksen palveluita voi olla hyvin korkea”, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen pohtii.

Lukiolaisten Liitto kannattaa jälkiohjausvelvoitteen säätämistä lukioille. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että myös uudet ylioppilaat voisivat halutessaan käyttää lukion opinto-ohjausta.

“Tuttu opinto-ohjaaja tuntee opiskelijan taustan, toiveet, vahvuudet ja heikkoudet. Parempaa tukea opiskelija tuskin voi muualta löytää. Jälkiohjaus pitäisi opiskelijan myös selkeämmin koulutusjärjestelmän piirissä ja tukisi näin jatko-opintoihin siirtymistä”, Luukkainen arvioi.

Jälkiohjausvelvoite tulisi huomioida lukion käytettävissä olevien opinto-ohjauksen resurssien määrässä. Lukiolaisten Liitto tavoittelee yhtä täysipäiväistä opinto-ohjaajaa jokaista kahtasataa opiskelijaa kohti.

Ohjaus ei ratkaise kuitenkaan kaikkea, sillä välivuoden viettäjän opiskelurutiini voi heiketä nopeasti. Tämä puolestaan tekee seuraavan vuoden pääsykokeisiin valmistautumisesta haastavaa. Ratkaisuksi Lukiolaisten Liitto esittää Avoimen korkeakoulun opintoseteliä.

“Ilman opiskelupaikkaa jääneet voisivat halutessaan suorittaa esimerkiksi perusopintojen verran maksuttomia opintoja Avoimessa korkeakoulussa. Myöhemmin näitä opintoja voitaisiin hyväksilukea näin lyhentäen korkeakoulussa vietettävää aikaa”, Luukkainen päättää.

Lisätietoja:

Elli Luukkainen, puheenjohtaja

elli.luukkainen@lukio.fi, 050 433 3171