Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) on pöyristynyt hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan hallitus tavoittelee toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeesta pakollista. SLL katsoo, että pakollisen kokeen lisääminen on ristiriidassa aiemman ylioppilastutkinnon sekä korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen kanssa. Erityisen huolissaan SLL on kuitenkin uuden pakollisen kokeen vaikutuksista lukiolaisten jo valmiiksi valtaviin jaksamisongelmiin.  

“Me toivottiin, että tämä hallitus olisi laittanut nuorten hyvinvoinnin etusijalle päätöksenteossa. On hienoa, että opiskeluhuollon resursseja aiotaan vahvistaa sitovilla mitoituksilla, mutta tämä on jälleen malliesimerkki siitä, miten koulutuspoliittisilla päätöksillä pahennetaan kuormitusta. Pahoinvoinnin juurisyihin pitää myös puuttua”, SLL:n puheenjohtaja Roosa Pajunen muistuttaa.

SLL muistuttaa, että vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisista jopa puolet kokee väsymystä tai heikotusta ja 30 % uupumusasteista väsymystä koulutyössä vähintään kerran viikossa.

Ohjelmassa on ennakoidusti mukana myös oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoteen ja laajentaminen toiselle asteelle. SLL on suhtautunut skeptisesti laajentamisen vaikutuksiin erityisesti oppimistulosten kannalta. SLL katsoo, että oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle vaatii oman mallinsa. Perusasteelta tutut säännöt eivät voi siirtyä sellaisenaan toiselle asteelle, kun kyseessä ovat jo aikuistumisen kynnyksellä olevat nuoret. Nykyään oppivelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä uhkasakko.

“Maksuton toinen aste on erittäin hieno asia, mutta sakon uhalla ei edistetä oppimista. Pikemminkin velvollisuuden voisi kohdentaa koulutuksen järjestäjille niin, että opintojen takutessa tukitoimet saadaan nopeasti käyntiin. Pitää myöskin olla erittäin tarkka siitä, että oppivelvollisuuden laajentaminen ei rajoita nuorten koulutuksellisia valintoja: nuoren täytyy saada jatkossakin hakeutua valitsemaansa oppilaitokseen eikä kurssimäärälle saa asettaa rajoituksia”, Pajunen linjaa.

Erityisen huolissaan SLL on koulutuksen järjestäjien mahdollisuudesta panostaa opiskeluryhmien pienentämiseen ja tukitoimien kasvavaan tarpeeseen. Nämä olisivat erittäin tärkeitä toimia sen turvaamiseksi, että kaikki voivat pysyä kyydissä mukana. Lukiokoulutuksen rahoituksessa on noin 120 miljoonan euron vaje, jota hallitusohjelman mukaan aiotaan paikata 18 miljoonalla eurolla.

Hallitusohjelmassa on myös kannatettavia asioita lukiokoulutuksen osalta. SLL on tyytyväinen siihen, että hallitus aikoo selvittää mahdollisuutta säätää opinto-ohjaajien määrälle sitova mitoitus toisella asteella.

“Olemme pitkään tavoitelleet opinto-ohjaajien enimmäisohjattavien määräksi 200 opiskelijaa. Tämä mahdollistaisi nykyistä paremmin yksilöllisen ohjauksen niin lukio-opinnoissa kuin jatko-opintoihin. Toimivalla ohjauksella on valtava merkitys sille, että nuori löytää oman polkunsa”, Pajunen muistuttaa.

Lupaavalta kuulostaa myös lukiokoulutuksen laadun vahvistaminen, joskaan toimenpiteisiin ei ole tämän osalta otettu ohjelmassa kantaa. SLL toivoo, että tämän pohjalta päästään myös lukiokoulutuksessa ottamaan käyttöön valtakunnallinen opiskelijapalautejärjestelmä ammatillisen ja korkeakoulutuksen tavoin.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Roosa Pajunen, roosa.pajunen@lukio.fi, 0400 916 466