SLL lausui opetus- ja kulttuuriministeriölle Opetushallituksen ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn yhdistämisestä. 

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) lausuu kunnioittavasti luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi uudesta virastosta, johon Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO yhdistetään seuraavaa:

Yleisesti SLL on huolissaan sekä Opetushallituksen että CIMOn niukkenevista resursseista. Molemmilla organisaatioilla on keskeinen tehtävä oppilaitosten toiminnan kehittämisessä ja ohjaamisessa. Nämä tehtävät on turvattava asianmukaisella resursoinnilla. SLL on tyytyväinen, ettei uuden viraston perustamisen yhteydessä ole tarkoitus kohdentaa lisäsäästöjä. SLL on kuitenkin huolissaan siitä, miten uuden viraston on mahdollista toteuttaa jo päätetyt säästöt CIMOn nykyisen henkilötyövuoden kustannusten ollessa merkittävästi Opetushallituksen henkilötyövuotta alhaisempi.

SLL pitää tärkeänä, että opiskelijoiden edustus säilytetään myös uuden viraston johtoryhmässä. Valtioneuvosto teki historiallisen päätöksen nimittäessään toisen asteen opiskelijoiden edustuksen Opetushallituksen johtokuntaan 1.10.2015 alkaen. Erityisesti Opetushallitukselle kuuluvien laajojen ohjaus- ja kehittämistehtävien vuoksi opiskelijoiden edustus on jatkossakin perusteltu. Käynnistyvien lukion kehittämishankkeiden vuoksi SLL katsoo tärkeäksi sisällyttää vahva lukiolaisten edustus myös uuden viraston toimielimiin.

SLL pitää tärkeänä, että yhdistämisessä Opetushallituksen ja CIMOn nykyiset tehtävät säilyvät ja tarkentamista tehdään ainoastaan päällekkäisten toimintojen osalta. SLL suhtautuu skeptisesti siihen, että uudelle virastolle voitaisiin määritellä uusia tehtäviä tiedossa olevien resurssien puitteissa. Esimerkiksi koulutusvientiin liittyvät mahdolliset uudet tehtävät eivät saa heikentää viraston edellytyksiä hoitaa oppilaitosten perustoiminnan tukea ja ohjausta.

Lukiokoulutuksen osalta kansainvälistyminen on yksi kehittämiskohde erityisesti yksilöliikkuvuuden osalta. Tällä hetkellä CIMOn hallinnoima Erasmus+ ei mahdollista yksilöliikkuvuutta lukiolaisille (Avaintoimi 1). Muut toisen asteen opiskelijat sen sijaan pystyvät hyödyntämään Erasmus-apurahaa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa suuri osa vaihto-opiskelusta lukioaikana rahoitetaan omakustanteisesti tai ulkopuolisten säätiöiden sekä järjestöjen rahoituksella. Vaihto-ohjelmat ovat usein ulkopuolisten toimijoiden tarjoamia. Tuen epäoikeudenmukaisuuden lisäksi vaihto-opiskelu lukioaikana on valitettavan irrallinen osa muuta opiskelua ja kurssien hyväksilukukäytänteet ovat paikoin jäsentymättömiä. Uuden viraston tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten kansainvälistymisen käytäntöjä jatkossa kehitetään kiinteänä osana lukiokoulutusta.

Kansainvälisessä vertailussa on mainittu Ruotsin Skolverketin tehtäviin kuuluvan myös opiskelijan oikeusturvaan liittyvät asiat. SLL huomauttaa, että Suomessa opiskelijan oikeusturvan valvonta on näiltä osin heikompaa. Tästä syystä SLL on kannattanut oppilas- ja opiskelija-asiavaltuutetun tehtävän perustamista. Yksi vaihtoehto olisi perustaa tehtävä uuden viraston yhteyteen. Valtuutetun tehtävänä olisi valvoa esi- ja perusopetuksen oppilaiden sekä toisen asteen opiskelijoiden oikeusturvan ja hyvinvoinnin toteutumista oppilaitoksissa. Valtuutettu olisi valtioneuvoston nimeämä ja toimisi tiiviissä yhteistyössä sivistystoimen lainmukaisuutta valvovien aluehallintoviranomaisten kanssa.  Valtuutetulle olisi mahdollista kannella koulujen ja oppilaitosten kurinpito- sekä työrauhalainsäädäntöä koskevissa asioissa. Valtuutettu ryhtyisi toimiin esimerkiksi, jos koulu ei noudata velvollisuuttaan puuttua koulukiusaamiseen, järjestä tarvittavaa opiskeluhuoltoa tai jos oppilaan tai opiskelijan yksityisyyttä on loukattu. Tämä edellyttää koulukiusaamisen torjumisen velvollisuuden kirjaamisen myös lukiolakiin ja lakiin ammatillisesta koulutuksesta perusopetuslain tavoin.

Lopuksi, SLL suhtautuu varauksella aikeeseen liittää Ylioppilastutkintolautakunta ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus emoviraston yhteyeen. Sekä YTL:n että KARVIn toiminta ja toiminnan uskottavuus edellyttää poikkeuksellisen suurta riippumattomuutta. SLL suhtautuu epäillen siihen, että tämä voitaisiin turvata aiotussa organisaatiorakenteessa. Verrattuna pitkään kestäneeseen selvitystyöhön Opetushallituksen ja CIMOn yhdistämisen osalta päätös vaikuttaa myös erittäin hätiköidyltä. Asian valmistelussa on otettava aikalisä ja asetettava uusi selvitysryhmä pohtimaan asiaa nimenomaan YTL:n ja KARVIn toiminnan luonteen kannalta.

Lisätietoja: Koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen, annakaisa.tikkinen@lukio.fi, 040 356 6082