SLL on tyytyväinen siihen, että hallitus on julkisen talouden suunnitelmassaan ottanut eriarvoisuuden torjumisen yhdeksi pääteemaksi työllisyyden ja turvallisuuden rinnalle. SLL huomauttaa, että sekä eriarvoisuuden torjuminen että tuottavuuskasvun edellyttämä osaamistason nosto on saavutettavissa ainoastaan koulutusta ja koulutukseen osallistumista kehittämällä. Tästä syystä SLL on tyytyväinen kehysriihessä tehtyihin koulutuspanostuksiin – joskaan ne eivät sellaisenaan riitä korjaamaan koulutusjärjestelmän läpileikkaavaa rahoitusvajetta.

SLL huomauttaa, että pelkästään lukiouudistuksen kustannusten kompensoiminen koulutuksen järjestäjille ei ole riittävää laadukkaan lukiokoulutuksen turvaamiseksi. Vuonna 2016 lukion yksikköhinta kattoi keskimäärin ainoastaan 87 % koulutuksen todellisista kustannuksista. Karvi on todennut arvioinnissaan sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta yleissivistävässä koulutuksessa, että erot koulutustarjonnassa ovat kasvaneet vuosien 2011-2015 koulutusleikkausten seurauksena. Koulutuksen järjestäjien mahdollisuudet kattaa säästöjä omalla rahoituksella ovat vaihdelleet. Tästä syystä SLL katsoo, että lukiokoulutuksen rahoitukseen on välttämätöntä toteuttaa tasokorotus sekä palauttaa indeksikorotukset.

Valtioneuvoston kanslia

SLL pitää Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaan osoitettua rahoitusta tärkeänä, jotta toimintatapojen muutoksella ennaltaehkäistään julkisten rakennusten sisäilmaongelmia. SLL muistuttaa, että rahoitusta tarvitaan lisäksi nykyisten huonokuntoisten koulurakennusten purkamiseen, suunnitteluun ja uudelleenrakentamiseen. Oppilailla ja opiskelijoilla on lain mukaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja hyvä sisäilma on ehtona oppilaiden, opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan hyvinvoinnille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

SLL kannattaa A1-kielen opiskelun varhaistamista. Monipuolisen kansallisen kielivarannon vuoksi SLL pitää tärkeänä, että A1-kielenä tarjotaan myös muuta kuin englantia.

SLL on tyytyväinen siihen, että varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on kohdennettu määrärahoja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen ja oppimistulosten parantamiseen. SLL huomauttaa, että myös lukiokoulutuksessa erot koulutustarjonnassa ovat kasvaneet. Ryhmäkokojen kasvattaminen on ollut yleinen säästötoimenpide: noin neljäsosa järjestäjistä on kasvattanut opiskelijaryhmien vähimmäisryhmäkokoa lukuvuodesta 2010–11 lukuvuoteen 2016–17. Lisäksi erot opettajien tietoteknisessä osaamisessa ja koulutuksen järjestäjien resursseissa ovat heikentäneet opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia valmistautua sähköisiin ylioppilaskokeisiin. SLL toivoo, että koulutuksellisen tasa-arvon määrärahat tulisivat haettavaksi kokonaisuudessaan yleissivistävään koulutukseen.

SLL on tyytyväinen, että hallitus on päättänyt tehdä panostuksia digitaalisten materiaalien käyttöönottoon osana koulutuksen ja osaamisen kärkihanketta. Esimerkiksi korkea-asteelle on suunnattu yhteisten avointen oppimateriaalien kehittämiseen 1,7 miljoonaa euroa. SLL katsoo, että vastaavat toimintamallit olisivat erityisen tarpeellisia lukiokoulutukseen. Avoimet digitaaliset oppimateriaalit olisivat kustannustehokas ja nykyaikainen tapa toteuttaa maksuton toisen asteen koulutus.

SLL on erittäin tyytyväinen siihen, että julkisen talouden suunnitelmassa esitetään määrärahaa lukiouudistuksen toteuttamiseen. Lukiouudistus vahvistaa lukion roolia yleissivistävänä jatko-opintoihin valmistavana koulutuksena. Uudistus lisää lukioiden yhteistyötä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa, sekä mahdollistaa koulutuksen järjestäjille nykyistä joustavamman opintojaksojen suunnittelun. Erityisen merkittävää on, että uudistuksessa päivitetään lukiossa tarjottavat tukipalvelut vastaamaan opiskelijoiden tarvetta: oikeus erityisopetukseen ja henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen sujuvoittavat opiskelua ja poistavat lukiokoulutukseen osallistumisen esteitä.

Ylioppilastutkinnon uusimiskertojen lisääntymisestä aiheutuviin kustannuksiin varataan 0,38 milj. euroa v. 2019 ja 0,75 milj. euroa v. 2020. Kokonaisuudessaan lukiouudistuksesta aiheutuviin kustannuksiin varataan 4 milj. euroa v. 2021 ja 8,53 milj. euroa vuodesta 2022 lukien. Kuntaliitto on esittänyt, että lukiouudistuksen kustannusvaikutukset ovat hallituksen esityksessä (HE41/2018) arvioitua suuremmat. SLL on huolissaan uudistuksen toteutumisen edellytyksistä ja pitää tärkeänä, että kustannukset korvataan koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti.

SLL on erittäin tyytyväinen opintorahan vähävaraisuuskorotukseen oikeutetuille alle 20-vuotiaille myönnettävästä oppimateriaalilisästä sekä lukiokoulutuksen opintotukikuukausien enimmäismäärän nostamisesta kymmeneen tukikuukauteen. Lisäksi SLL kannattaa opintotuki- ja koulumatkatukioikeuden laajenemista oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusasteen opintoihin myös muualla kuin kansanopistoissa.

Opintorahan vähävaraisuuskorotukseen oikeutetuille alle 20-vuotiaille myönnettävällä oppimateriaalilisällä helpotetaan kaikkein pienituloisimpien opiskelijoiden taloudellista pärjäämistä ja lisätään siten koulutuksellista tasa-arvoa. SLL toivoo, että oikeus oppimateriaalilisään ulotetaan koskemaan myös alle 17-vuotiaita opiskelijoita, jotka eivät ole oikeutettuja opintorahaan, mutta olisivat oikeutettuja sen vähävaraisuuskorotukseen.

SLL muistuttaa, että oppimateriaalilisä ei sellaisenaan korjaa julkiseenkin keskusteluun noussutta ongelmaa toisen asteen opintojen vaatimista välttämättömistä materiaali- ja välinehankinnoista. Lukio-opinnot voivat Opetushallituksen selvityksen mukaan maksaa opiskelijalle jopa 2 500 euroa, joten esitetty 46,80 euron suuruinen oppimateriaalilisä ei kata kustannuksia kokonaisuudessaan. Hankinnat myös ajoittuvat useimmiten juuri opintojen ja lukuvuoden alkuun, jolloin kuluja on vaikea kattaa kuukausittaisella tuella.

SLL ei myöskään näe tarkoituksenmukaisena siirtää toisen asteen opinnoista aiheutuvia kuluja sellaisenaan valtion budjettiin vaan oppimateriaalikustannuksiin pitäisi reagoida tekemällä opiskelusta aidosti maksutonta erilaisia ratkaisuja, kuten digitalisaatiota tai oppikirjalainaamoja, hyödyntämällä. Tämä olisi myös paras tapa lisätä toisen asteen koulutuksen tasa-arvoa ja mahdollistaa jokaiselle omaa kiinnostusta ja osaamista vastaava koulutus, sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

SLL pitää erittäin kannatettavana nostaa lukiokoulutuksen opintotukikuukausien enimmäismäärä yhdeksästä tukikuukaudesta kymmeneen. Uudistuksen myötä tukikuukausien enimmäismäärä on lähempänä todellista opintoihin käytettävää aikaa, sillä lukiokoulutuksessa lukuvuosi alkaa useimmiten jo elokuun alkupuolella ja päättyy vasta touko-kesäkuun vaihteessa.

Muutoksella varmistetaan, että opintotuki on käytettävissä jo lukuvuoden alkaessa, jolloin rahan tarve on useimmiten suurimmillaan opintoihin liittyvien välttämättömien hankintojen tai mahdollisen opiskelupaikkakunnalle muuton vuoksi. Muutos myös lisää toisen asteen opiskelijoiden välistä tasa-arvoa, sillä toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat jo nykyisellään oikeutettuja kymmeneen tukikuukauteen.

SLL pitää tärkeänä, että turvapaikanhakijatilanne sekä ylipäätään kulttuurinen moninaisuus huomioidaan koulutusjärjestelmässä. Opettajankoulutusta on kehitettävä siten, että kulttuurinen lukutaito on osa jokaisen opettajan osaamista.

Valtionavut ja kuntien tehtävät kehyskaudella

SLL on tyytyväinen, että nuorille suunnattujen Ohjaamoiden toiminnan vakinaistamista jatketaan edelleen. Nuorille suunnatuissa tukipalveluissa on tärkeää, että ohjaajilla on osaamista nimenomaan nuorten ja opiskelijoiden tilanteesta ja palvelut ovat saatavilla yhden luukun periaatteen mukaisesti.

Lisätietoja:

Koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen, annakaisa.tikkinen@lukio.fi, 040 356 6082
Sosiaalipoliittinen asiantuntija Anni Koivisto, anni.koivisto@lukio.fi, 040 415 5969