Ruokailu on tärkeä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä myös lukiossa. Opetushallitus ja Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) korostavat opiskelijaruokailun merkitystä Porin SuomiAreenan kouluruokapäivänä 15.7.

Kouluruokailun nykytilaa ja tulevaisuutta pohditaan tilaisuudessa, jonka Opetushallitus ja SLL järjestävät yhdessä Ruokatieto-yhdistyksen sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kanssa.

Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat hiljattain julkaisseet lukioiden opiskelijaruokailusta selvityksen, jossa arvioidaan ruokailun järjestämiseen sitoutumista, osallistumista ja seurantaa. Selvityksestä käy ilmi, että virallista kouluruokailusuositusta noudattaa kolme neljästä lukiosta. Yli puolelta kuitenkin puuttuu yhteinen seurantakäytäntö tai toimintaohje. Opiskelijat pääsevät osallistumaan ruokailun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin noin joka toisessa lukiossa.

Ruokailun vuosikustannukset vaihtelivat vuonna 2013 kaupunkikuntien 394 eurosta maaseutukuntien 586 euroon opiskelijaa kohti. Opiskelijalounaan syömisessä on alueellista vaihtelua: kaupunkimaisissa kunnissa 69 prosenttia, maaseutumaisissa kunnissa 81 prosenttia lukiolaisista syö lounaan oppilaitoksessa päivittäin. Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan 62 % lukio-opiskelijoista ei syö kaikkia kouluaterian osia.

”Ruokailun tulisi olla rentouttava ja kiireetön hetki, joka katkaisee kuormittavan koulupäivän”, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Tatu Koivisto. “Täysipainoinen opiskelijalounas tukee lukiolaisen jaksamista ja henkilökohtaista terveyttä. Lisäksi sillä on suuri sosiaalinen merkitys. Hyvin järjestetty ruokailu vahvistaa yhteisöllisyyttä ja koko lukion hyvinvointia.”

Opetushallitus ja Suomen Lukiolaisten Liitto katsovat, että kouluruokailulle asetetut tehtävät ja tavoitteet eivät toteudu, jos opiskelijat eivät osallistu säännöllisesti ruokailuun. Tämä voi heikentää oppimisedellytyksiä ja lisätä opiskeluhuollon tukitoimenpiteiden tarvetta. Opetushallituksen käynnistämän kouluruokailufoorumin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki oppilaat ja opiskelijat syövät kouluruoan.

”Jotta lukiolaiset kokisivat koululounaan omakseen, on tärkeää että he pääsevät vaikuttamaan ruokailun suunnitteluun ja toteutukseen”, Koivisto muistuttaa.

Tuoreessa selvityksessä ruokailun vaikuttavuutta arvioidaan osana koulutuksen järjestäjän palvelukokonaisuutta. Selvitys kuvaa tilannetta syksyllä 2014 sekä kahden viimeisen vuoden aikana tapahtunutta muutosta. TEAviisari-verkkopalveluun kootun tiedon avulla voi tarkastella paikallista toimintaa ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä oppilaitoskohtaisen kehittämisen tueksi. (http://www.thl.fi/teaviisari)

Selvitys Ruokailu osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä lukioissa vuonna 2014 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-501-1

Lisätietoja:

Opetusneuvos Marjaana Manninen, Opetushallitus, 029 533 1142, marjaana.manninen@oph.fi

Tatu Koivisto, Puheenjohtaja, Suomen Lukiolaisten Liitto, 050 431 4995, tatu.koivisto@lukio.fi