Hallituksen budjettiriihen päätöksistä tiedotettiin eilen (16.9.). Tiedotetun perusteella budjettiriihessä on tehty paljon tärkeitä koulutuksen ja nuorten asemaa vahvistavia päätöksiä. Lukiolaisten Liitto on erityisen tyytyväinen siihen, että lukion laatuohjelman työstäminen pääsee vihdoin käyntiin, kun täydentävässä talousarvioesityksessä siihen kohdennetaan 15 miljoonaa euroa.  

“Tätä päätöstä laatuohjelman käynnistämisestä on odotettu kuin kuuta nousevaa hallitusohjelman julkaisemisesta lähtien. Ohjelman avulla vahvistetaan lukiokoulutuksen laatukulttuuria sekä pidetään huoli siitä, että kaikkialla Suomessa on jatkossakin tarjolla laadukasta yleissivistävää koulutusta. Meidän ykköstoiveemme on, että tässä yhteydessä kehitetään valtakunnallinen opiskelijapalautejärjestelmä lukiokoulutuksen laadunvarmistuksen selkärangaksi”, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski sanoo.

Tästä panostuksesta huolimatta lukiokoulutuksella on edessään tiukka vuosi. Hallitus ei kuullut laajasti jaettua huolta oppivelvollisuuden laajentamisen aikataulusta ja resursseista. Ottaen huomioon lukiokoulutuksen jo pitkään jatkuneen 100 miljoonan euron rahoitusvajeen ja koronan aiheuttaman arjen ennakoimattomuuden, hetki on huonoin mahdollinen aliresursoidun ja kunnianhimoisen uudistuksen toimeenpanoon. 

“Oppivelvollisuuden laajentuessa toteutuu myös Lukiolaisten Liiton pitkäaikainen tavoite aidosti maksuttomasta toisesta asteesta. Tästäkin huolimatta nyt pitäisi jo herätä todellisuuteen: mitkä ovat koulutuksen järjestäjien edellytykset toimeenpanna laajaa lakikokonaisuutta kriisin keskellä laadukkaasti ja osallistaen?” Nivukoski huolehtii.

Lukiolaisten Liitto katsoo, että oppivelvollisuuden voimaantuloa tulisi siirtää alkavaksi 1.1.2022.  

Toinen politiikan syksyn ajankohtainen teema on sote-uudistus, jossa opiskeluhuoltopalveluiden järjestämisvastuuta ollaan hallituksen esityksessä siirtämässä sote-maakunnille. Lukiolaisten näkökulmasta tämä aiheuttaa huolta, kun vastuu siirtyisi pois kunnilta ja koulutuksen järjestäjiltä: vaarana on, että hyvinvoinnin edistämisen kannalta keskeiset työntekijät – koulukuraattorit ja psykologit – eivät olisi enää yhtä vahvasti mukana oppilaitosten arjessa, ja opiskeluhuollolle olennainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen työ jäisi puolitiehen. Oppivelvollisuuden laajentuessa sujuvan yhteisöllisen opiskeluhuollon merkitys kasvaa entisestään, jotta kaikki nuoret saadaan pysymään mukana koulutuksessa. 

Riihessä tulevaisuususkoa vahvistavia päätöksiä

Lukiolaisten Liitto iloitsee riihen päätöksestä jättää toteuttamatta nuorisotyöhön ja järjestöjen rahoitukseen esitetyt massiiviset leikkaukset. Veikkausvoittojen vähenemiseen liittyvä täysimääräinen kompensaatio turvaa nuorisotyön resurssien nykytason vuodelle 2021, mutta järjestöjen kestävämmän rahoituksen puolesta on tehtävä ratkaisuja mahdollisimman pian.

Budjettiriihessä päätettiin myös Suomen kestävän kasvun ohjelman painopisteistä. Lukiolaisten Liitto kiittää hallitusta siitä, että koulutus, tutkimus ja innovaatiot on nostettu ohjelman kärkeen; koulutus ja korkea osaaminen ovat parasta turvaa niin kriisien ehkäisyssä kuin kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

“Juuri nyt on tärkeää toteuttaa tulevaisuususkoa vahvistavaa politiikkaa ja rakentaa kestävää yhteiskuntaa tulevillekin sukupolville. Nuoriin ja koulutukseen panostaminen koronaan liittyvässä jälleenrakentamisessa on ainoa oikea päätös”, kommentoi Nivukoski.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Adina Nivukoski, 050 377 9700, adina.nivukoski@lukio.fi