Joka viikko ennen SLL:n liittokokousta liittohallitusehdokkailla on mahdollisuus vastata viikkokysymykseen, jotka koskevat Lukiolaisten Liiton kehittämistä.

Tällä viikolla viikkokysymyksiä kysytään neljä, joista jokainen hakija valitsee yhden riippuen siitä toimesta mihin on hakeutumassa.

Puheenjohtajaehdokkaiden kysymys koski lukion tuntijakoa:

Tuntijako on yksittäisen lukiolaisen opiskeluihin eniten vaikuttava asetus, jossa määritellään kuinka paljon mitäkin ainetta lukion aikana opiskellaan. Viime talvella hyväksytty uusi tuntijako lässähti SLL:n näkökulmasta pannukakuksi ilman todellisia uudistuksia.

Elli Luukkainen

Lukion tuntijako koostuu tällä hetkellä tietystä määrästä (47-51) pakollisia kursseja, joiden tarkoituksena on antaa lukio-opiskelijalle laaja yleissivistys. Nämä pakolliset kurssit ovat yksittäisiä tai muutamia kursseja vajaasta 20 eri oppiaineesta. Tämä järjestely kyllä antaa opiskelijalle esimakua näistä aineista, mutta huonoja puolia löytyy. Lukiossa aineiden ensimmäiset pakolliset kurssit ovat usein joko paljolti kertausta yläasteella opituista asioista tarjoamatta uutta oppisisältöä tai aineen esittelykursseja, jolloin kurssi on täynnä pieniä palasia eri puolilta oppiainetta. Tästä huonoa tekee se, että lukion ensimmäinen vuosikurssi on usein juuri näiden pakollisten kurssien käyntiä, jolloin nämä tiedon sirpaleet laajalta alueelta eivät pääse kunnon käyttöön, eikä aineen opiskelu täysillä käyntiin, vaikka jokin tietty aihe opiskelijaa jo kiinnostaisikin. Näitä kertaavia, kokoavia ja esitteleviä kursseja kyllä tarvitaan ennen oppiaineeseen syventymistä, mutta pakollisten kurssien määrän ollessa näin suuri ne eivät täysin palvele tarkoitustaan.

Sen sijaan, että lukioon tullessa jokaisen opiskelijan täytyisi opiskella suuri määrä pakollisia kursseja, tulisi opiskelijalla olla mahdollisuus syventyä tahtomiinsa aineisiin jo varhaisessa vaiheessa opintoja. Tämä saavutettaisiin vähentämällä pakollisten kurssien määrää ja muuttamalla pakollisuus koskemaan oppiaineryhmiä. Näin lukiolaisen ei tarvitsisi viettää aikaa kursseilla, joista ei koe saavansa hyötyä ja tahtomiensa aineiden opiskelun voisi aloittaa heti. Vähempi pakollisuus ei poistaisi mahdollisuutta opiskella eri oppiaineita laajalta skaalalta, jos niin tahtoo tehdä tai etsii vielä omia kiinnostuksen kohteitaan. Näin myös opiskelumotivaatiota olisi jokaisen helpompi pitää yllä.

Markus Nieminen

Edellisen kerran suomalainen lukiokoulutus todella uudistui uuden tuntijaon myötä 1990-luvun alussa, jolloin tapahtui siirtyminen luokattomaan lukioon ja kurssivapaus kasvoi n. kymmenestä prosentista nykyiseen noin kolmannekseen. Tämän jälkeiset tuntijaot vuosina 2002 ja 2014 ovat olleen vain päivityksiä, joilla on lähinnä muutettu muutamia kursseja pakollisiksi tai vapaaehtoisiksi.

Tuntijako tarvitsee kunnollisen tuuletuksen voidakseen vastata parinkymmenen vuoden aikana muuttuneisiin tarpeisiin. Suurin muutoskohde on se, miten opiskelu lukiossa ymmärretään. Opiskelussa tulisi siirtyä yksittäisistä kursseista laajempiin kokonaisuuksiin ja näiden sisällä tulisi voida valita kurssit vapaasti. Esimerkiksi fysiikan ja kemian muodostaman “kokonaisuuden” sisällä tulisi voida valita vapaasti tietty määrä kursseja.

Syy, miksi lukio tarvitsee lisää valinnanvapautta löytyy uudenlaisesta käsityksestä yleissivistykselle. Yleissivistys ei voi enää tarkoittaa asioita ulkomuistista, koska tämän päivän tietomäärä on niin valtava ja toisaalta suurin osa tiedosta löytyy parin klikkauksen päästä. Tämän päivän yleissivistys tarkoittaa valmiuksia hankkia tietoa ja olla kriittinen löytämäänsä tietoa kohtaan. Nämä asiat pystyy oppimaan kaikilla kursseilla, ei vain tietyillä pakollisilla.

Osana kokonaisuuksiin siirtymistä erityisesti kieltenopetus tarvitsee uudistamista. Kaksi vapaasti valittavaa kieltä pakollisten sijaan ja arviointikäytännöt uusiksi!

Tulevaisuudessa lukiolaisen ei tulisi miettiä, miten saada hyvä numero kurssista, vaan miten kyetä oppimaan kurssin sisällöt. Vapaavalinnaisuus ja laajemmat kokonaisuudet antavat paitsi enemmän motivaatiota, myös laajemman ymmärryksen siitä, miten eri asiat ovatkin yleensä sidoksissa toisiinsa tavalla tai toisella.

PS. Alpha Omega on hyvä levy!