Kurinpito ja opiskelijan oikeusturva

Määräaikaisen erottamisen hallinnollista menettelyä ehdotetaan kevennettäväksi, siten, että määräaikaisen oppilaitoksesta erottamisen enintään yhdeksi vuodeksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi voisi tehdä rehtori, koulutuksen järjestäjän monijäsenisen toimielimen sijasta. SLL pitää tätä haitallisena opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oikeusturvan kannalta.

Oikeusturvan toteutumiseksi on tärkeää, että opiskelijan erottamisesta päättää nykykäytännön mukainen puolueeton toimikunta eikä vain rehtori. Erottamissääntöjen väljentäminen altistaisi opiskelijat mielivaltaiselle kohtelulle. Vaikka lukiolain 34 a §:n nojalla opiskelijalla on oikeus tehdä määräaikaisesta erottamisesta tai hänelle annetusta varoituksesta valitus hallinto-oikeuteen, ei sitä voida pitää lukiolaisten kohdalla toivottavana tai sopivana oikeusturvan muotona.

Vuonna 2013 laajennettiin rehtorien ja opettajien oikeutta tarkastaa ja ottaa haltuun opiskelijoiden tavaroita sekä käyttää voimakeinoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tilannut kansalliselta koulutuksen arviointineuvostolta “Työrauha ja turvallinen oppimisympäristö kouluissa ja oppilaitoksissa” -arvioinnin.  Arvioinnin tavoitteena on selvittää työrauhaa ja turvallisen oppimisympäristön tilaa liittyen kasvatuksellisten ja kurinpidollisten keinojen vaikutuksiin. SLL:n mielestä uusia kurinpito-oikeuksia laajentavia lakimuutoksia ei tule tehdä ennen kuin edellisten muutosten vaikutukset on arvioitu.

Oppilas- ja opiskeluhuolto

SLL:n mielestä oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaavan monialaisen oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtäviä lukioissa voi hoitaa  myös muu tehtävään soveltuva oppilaitoskohtainen ryhmä. Tärkeintä on, että monialainen yhteistyö toteutuu jatkossakin ja ryhmää voi tarvittaessa täydentää kutsuttavilla asiantuntijoilla. Opiskeluhuoltoryhmän keskeisiä tehtäviä on yhteisöllisen opiskeluhuollon edistäminen ja moniammatillisuus. On tärkeää, että ryhmä on oppilaitoskohtainen ja toimii lähellä opiskelijoita ja lukion henkilökuntaa.

Päällekkäisen sääntelyn poistaminen lukiolain, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön  ja oppilas- ja opiskeluhuoltolakien osalta ei saa tarkoittaa, että koulutuksen järjestäjän velvollisuus ehkäistä väkivaltaa, kiusaamista tai häirintää heikkenisi.

Lukiolaisista 85 % kokee, etteivät koulun aikuiset puutu kiusaamiseen. Toisella asteella opiskelevista tytöistä seksuaalista häirintää kohtaa noin kolmannes. Oppilaitoksissa tehtävä työ häirinnän tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi on avainasemassa lukiolaisten kouluviihtyvyyden ja lukiolaisten henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Lainsäädännön keventäminen esimerkiksi lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekemisen osalta aiheuttaa haasteensa nuorten osallisuudelle. Kun dokumentteja toimintatavoista ei ole, opiskelija ei pääse sanomaan niihin sanaansa lain edellyttämällä tavalla. Liian yleisluontoisten ohjeiden vaarana on, että opiskelijoiden yhdenvertaisuus kärsii, kun toisissa oppilaitoksissa yhteisille säännöille ja hyvinvoinnin tukemiselle annetaan enemmän painoarvoa kuin toisissa. Suunnitelmien tekeminen ja päivittäminen eivät juuri vie kuntien resursseja, kuten myös esitysluonnoksessa todetaan.

Lausunnon keskeinen sisältö

SLL:n mielestä kuntien tiukkaan taloustilanteeseen on tärkeä vastata, mutta tehtävien ja velvoitteiden karsimisen hyötyjä ja haittoja on punnittava hyvin tarkkaan.

SLL ei kannata lukiolaisen määräaikaisen erottamisen säännöksien väljentämistä.  Oikeusturvan toteutumiseksi on tärkeää, että opiskelijan erottamisesta päättää nykykäytännön mukainen puolueeton toimikunta eikä vain rehtori. SLL:n mielestä uusia kurinpito-oikeuksia laajentavia lakimuutoksia ei tule tehdä ennen kuin edellisten muutosten vaikutukset on arvioitu.

Päällekkäisen sääntelyn poistaminen lukiolain ja oppilas- ja opiskeluhuoltolakien osalta ei saa tarkoittaa, että koulutuksen järjestäjän velvollisuus ehkäistä väkivaltaa, kiusaamista tai häirintää heikkenisi. Liian yleisluontoisten ohjeiden vaarana on, että opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva kärsii, kun toisissa oppilaitoksissa yhteisille säännöille ja hyvinvoinnin tukemiselle annetaan enemmän painoarvoa kuin toisissa. SLL muistuttaa myös, että sääntöjen ja suunnitelmien laatiminen on koko oppilaitoksen toimintakulttuuria kehittävä prosessi, joka sitouttaa tavoitteiden toteuttamiseen ja tekee keinot, vastuut ja velvollisuudet selviksi.

Lisätietoja:

Katja Asikainen
sosiaalipoliittinen asiantuntija
044 31 41 324
katja.asikainen@lukio.fi