Lukiolaisten valitut palat hallitustunnustelijan kysymyksiin

Hallitustunnustelija Antti Rinne esitti eduskuntaryhmille kysymyksiä selvittääkseen sopivia hallituskumppaneita. Löysimme kysymyspatteristosta monta lukiolaisia koskettavaa teemaa. Näin me vastaisimme Rinteelle ja edistäisimme lukiolaisten asemaa tulevina vuosina: 

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?

Tämä kevät on ollut ilmastolakkojen kevät kun koululaiset ympäri Suomen ovat ottaneet kantaa kunnianhimoisemman ilmastopoliitiikan puolesta. Nuorisobarometrin mukaan huoli  ilmastonmuutoksesta on ollut jyrkässä kasvussa. Nyt jo lähes 70 prosenttia nuorista kokee turvattomuutta tai epävarmuutta ihmisestä johtuvan ilmastonmuutoksen vuoksi.

Nuorten ilmastoaktivismia on yritetty vähätellä. “Mitä se lakkoilu auttaa, älkää hankkiko uutta puhelinta tai tilatko kertakäyttömuotia Kiinasta!” Kulutusvalinnoilla vaikuttaminen on myös yleistynyt nuorten keskuudessa. Lakkoilu on kuitenkin viesti poliitikoille: me tarvitsemme päättäjät, jotka ovat sitoutuneet toimiin planeetan elinkelpoisena säilyttämisen puolesta.

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?

Pian äänestetään europarlamenttivaaleissa. Vuonna 2014 alle 25-vuotiaista vain 10 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Järkyttävää lukua ei pidä tulkita protestiksi; nuorten selvä enemmistö suhtautuu EU:hun myönteisesti ja katsoo Suomen hyötyneen EU-jäsenyydestä.

Uurnille on kuitenkin vaikea lähteä, kun EU:sta käytävä keskustelu on niin kaukana omasta elämästä. Liikkuvuus, nuorten oikeudet ja ilmastonmuutoksen torjuminen on saatava EU-keskustelun ytimeen.

7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia?

Nuorten mielenterveyspalvelut täytyy laittaa kuntoon! Mielenterveysongelmat ovat lukiolaisten ja muiden nuorten tavallisimpia terveysongelmia ja niitä esiintyy tutkimusten mukaan jopa 20–25 prosentilla nuorista. Mielenterveyspalveluiden palveluverkko on hajanainen ja saatavuus vaihtelee.  Mielenterveyspalvelujen saatavuutta täytyy parantaa ja nuorten pääsyä psykoterapiaan helpottaa! Oireiden varhainen tunnistaminen ja hoitaminen on tärkeää, ettei ongelmat pitkity tai vaikeudu.

Myös nuoren sukupolven toimeentuloa täytyy pystyä parantamaan tulevalla vaalikaudella. Opiskelijoiden toimeentuloa on kehitettävä siten, että opintotuki mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun eikä pakota opiskelijoita nostamaan lainaa tai käymään töissä oman toimeentulonsa turvaamiseksi. Opintorahan ja asumistuen on katettava elämisen kannalta välttämättömän kustannukset kokonaan. Päivitetään opiskelijoiden tuet tähän päivään; mahdollistetaan opintotuen saanti kaikille toisen asteen opiskelijoille luopumalla huoltajien tulojen alentavasta vaikutuksesta ja poistetaan asumistuen ruokakuntakohtaisuus opiskelijoiden osalta.

Varmistetaan myös, etteivät vaikeudet toimeentulossa tule kouluttautumisen tielle! Tällä hetkellä lukiosta valmistumisen kustannukset ovat jopa 2500 euroa ja Nuorisobarometrin 2017 mukaan jopa 17% nuorista on joutunut karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan rahan puutteen vuoksi. Tehdään toisen asteen koulutuksesta aidosti maksutonta, ettei kenenkään koulutuspolku riipu lompakon paksuudesta.

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.

125 miljoonaa kertaa kyllä – suunnilleen sen verran euroja on lukiokoulutuksen rahoitusvaje. Laadukas yleissivistävä koulutus on osaamisen kehittämisen kivijalka, eikä siitä ole varaa tinkiä.

VATT on tutkimuksissaan osoittanut, että lukioiden väliset laatuerot ovat pieniä. Rahoitusleikkaukset ovat kuitenkin kääntäneet suunnan huolestuttavaksi, sillä erot koulutustarjonnassa lukioiden välillä on viime vuosina kasvanut. Kun todellisuus on karsittuja kurssitarjottimia ja 40 opiskelijan ryhmiä, ei voimavarat enää riitä koulutuksen kehittämiseen.

Riittävän rahoituksen lisäksi tarvitsemme keinoja kehittää koulutuksen laatua. Lukiokoulutukseen tarvitaan ammatillisen ja korkeakoulutuksen tavoin valtakunnallinen opiskelijapalautejärjestelmä. Mikäli lukion rahoitusjärjestelmään päätetään sisällyttää vaikuttavuusmittareita, opiskelijapalaute olisi mainio tällainen.

Rahoitusjärjestelmästä puheen ollen: lukion rahoitusjärjestelmää on seuraavalla hallituskaudella kehitettävä siten, että se a) turvaa koulutuksen saavutettavuuden, b) perustuu sataprosenttiseen tai vahvaan perusrahoitusosuuteen, c) kohtelee koulutuksen järjestäjiä tasapuolisesti. Rahoitusohjauksen on perustuttava nimenomaan lukiokoulutuksen kehittämistarpeisiin, ei yhdenmukaistamiseen muiden koulutussektoreiden kanssa.

b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

Kyllä! Toivottavasti tämä on kaikkien yhteinen tavoite, sillä koulutus on parasta turvaa elämässä. Harmillisen usein tämä teema typistyy oppivelvollisuuskeskusteluksi. Oppivelvollisuuden laajentamista perustellaan talouspolitiikan näkökulmasta ja silloin todelliset syyt opintopolun keskeytymisen takana jäävät vähemmälle huomiolle. Tarvitsemme sekä rakenteellisia että pedagogisia ratkaisuja. Koulutustason nostamisesta yhteydessä pitäisi puhua aina myös osaamistason nostamisesta – pelkkä tutkintotodistus kaikille ei riitä tavoitteeksi, vaan koko ikäluokalla tulee olla toisen asteen oppimäärän tuottama osaaminen hanskassa.

Toiselle asteelle hakeutuminen ei ole merkittävä ongelma. Lähes kaikki 9. luokan päättäneet hakevat välittömästi toiselle asteelle – tuoreimpien Tilastokeskuksen tietojen mukaan hakematta jätti vain 0,4 prosenttia. Kaikki eivät kuitenkaan saa paikkaa. Tämä voi johtua esimerkiksi riittämättömistä valmiuksista siirtyä toiselle asteelle tai siitä, että opiskelijavalinnassa on tullut seinä vastaan. Molemmat vaativat perusvalmiuksien, opiskelumotivaation ja kouluviihtyvyyden vahvistamista perusopetuksessa, jälkimmäistä voidaan lisäksi korjata säätämällä subjektiivinen oikeus opiskelupaikkaan toisella asteella.

Suurempi ongelma koulutustasokeskustelussa on opintojen keskeyttäminen toisella asteella – joskin senkin osalta suunta on ollut parempaan. Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan lukuvuonna 2016/17 lukiossa opiskelevista nuorista 1,6 % ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista nuorista 6,7 % keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen. Väärä alavalinta, motivaation puute, koulutuksen kustannukset, vaikea elämäntilanne – syyt ovat kirjavat, ja tällöin myös ratkaisujen on taivuttava moneksi. Me lukiolaiset olemme koonneet 30 keinoa koulutustason nostamiseksi. Oppiminen on herkkä asia, jota ei pidä lähestyä sanktiot edellä.

Lopuksi: Toteutetaan aidosti maksuton toisen asteen koulutus. Se olisi selvä viesti yhteiskunnalta nuorille siitä koulutustasosta, joka kaikkien oletetaan suorittavan.

c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?

Osaamisen kehittäminen ei saa olla nollasummapeliä: uudet panostukset jatkuvaan oppimiseen eivät voi olla pois muusta koulutuksen rahoituksesta. Pikemminkin perustan on oltava kunnossa, jotta jokaisella on mahdollisuus saada valmiudet itsensä ja osaamisensa elinikäiseen kehittämiseen.



Jatkuvan oppimisen rahoitus on oltava kestävällä pohjalla – sen ei pidä perustua julkisesti rahoitetun koulutuksen maksuttomuuden rajaamiseen, sillä näin toimitaan osaamisen kehittämisen tavoitetta vastaan.



Tarve ja tarjonta on saatava kohtaamaan. Ohjaus ja neuvonta auttavat löytämään itselle sopivan opiskelutavan ja -kokonaisuuden, kirjavalle kohderyhmälle on räätälöitävä erilaisia paketteja. Oppilaitoksissa opiskelijat laativat henkilökohtaisia opinto- ja urasuunnitelmiaan – miksei vastaavaa käytäntöä voisi siirtää myös työpaikoille.



Jatkuva oppiminen on monitahoinen kokonaisuus, jonka valmistelua on jatkettava jo aloitetussa laajapohjaisessa kokoonpanossa.

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen on lähdettävä siitä, että palveluiden laatua parannetaan ja kynnystä päästä palveluiden piiriin madalletaan. Erityisesti mielenterveyden ongelmiin on pystyttävä puuttumaan nykyistä nopeammin ja tehokkaammin. Siksi yhtenä tärkeänä osana sote-uudistusta on oltava nuorten mielenterveyspalveluiden ja opiskeluhuollon kehittäminen.

Tällä hetkellä opiskeluhuollon palveluiden saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja ja palveluiden resursointi on puutteellista. Opiskeluhuolto on laitettava kuntoon sote-uudistuksen yhteydessä. Opiskeluhuollon resursseja täytyy vahvistaa ja huolehtia sen toteutumisesta eheänä kokonaisuutena. Vastuutahoilla on oltava paras mahdollinen asiantuntemus opiskelukykyyn ja opiskelijan hyvinvointiin liittyvistä erityiskysymyksistä. Samoin opiskeluterveydenhuollon palveluilla on oltava kiinteä yhteys oppilaitoksiin sekä yhteistyö koulutuksen järjestäjän tekemän opiskeluhuoltotyön kanssa.

Mikäli järjestämisvastuisiin tehdään muutoksia, ei opiskeluterveydenhuoltoon liittyvä osaaminen saa kärsiä tai hajota eri kokonaisuuksien alle. Kaikilla vastuutahoilla täytyy olla riittävät kannustimet edistää nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia ja terveyttä. Opiskeluhuollon on toteuduttava lähipalveluna, johon on mahdollisimman helppo hakeutua. Näin varmistetaan, että jokainen saa tarvitsemansa avun ajoissa ja matalalla kynnyksellä.

11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?

Lukiolaiset tekevät mielellään yhteistyötä sellaisen hallituksen kanssa, joka on sitoutunut panostamaan koulutukseen sekä parantamaan nuorten asemaa yhteiskunnassa. Tsemppiä & viisautta neuvotteluihin!